Mitä kirjoitan tutkimussuunnitelmaan?

Hyvä tutkimussuunnitelma auttaa itseään, mutta kirkastaa ajatuksia muille. 

Täsmennetään tutkimustehtävä, luetellaan ne tutkimuskysymykset, jotka heränneet esiin jo tehdyssä prosessissa. Mihin olen etsimässä vastauksia? Suunnittelee ne aineistot joista ajattelee vastauksia saavansa. Tutkimusmenetelmää ja valintoja pohtiessa käy läpi vaihtoehtoja esim aineistolle ja valintojen seurauksia. Tutkimussuunnitelma elää ja kehittyy tutkimuksen edetessä. On tarkennettava perusjoukko ja otos, mistä otos saadaan ja miten se valikoidaan.

• Millaisiin kysymyksiin eri aineistoilla voi saada vastauksia?
• Miten paljon aineiston keruu vie aikaa? 
• Missä ja miten aineisto on saatavilla? 
• Mitä sen hankkiminen edellyttää? 

Alussa tutkimussuunnitelma voi olla aiheanalyysi, luonnehdinta aiheesta. Eräänlainen hahmotelma.

Tutkimusaihe, eli mitä tutkitaan

• Tutkimuskohde ( prosessi, projekti, organisaatio, kuluttajat, suhde, verkosto)
• Tausta eli tilanne ja olosuhteet joihin aihe liittyy
• Aiheen merkitys tutkimuksellisesti sekä käytännönnäkökulmasta, entä omat suhteeni siihen.

Tutkimuksen tavoitteet ja toteutustapa

• Tutkimustehtävä, sen rajaus ja rajauksen perustelu
• tutkimuskysymykset
• näkökulma ja perusoletukset

 Teoreettiset käsitteet ja tutkimuskeskustelut, joihin työ liittyy

• Kirjallisuuskatsaus, jossa esitetään lyhyt yhteenveto löytyneistä teorioista & tutkimuksista
• Käsitteelliset lähtökohdat ja keskeisten termien määrittely

 Tutkimusmenetelmät ja aineisto

• Millä menetelmillä tutkimustehtävät ovat ratkaistavissa
• Minkälaista aineistoa kerätään ja miten 
• Aineistonkeruun aikataulu
• Aineiston keruun kustannukset

 Tutkimustulokset ja niiden raportointi

•  Tulosten luonne ja esitystapa
• Tulosten hyödynnettävyys, kenelle hyötyä?
• Mahdolliset salassapitokysymykset.

#Kalkkiviivoilla#lähtökuopissa#aloitetaan_kirjoittaminen#Tilannehuumoria

#Tänään#Sochi#Lätkää#Pari_sprintit_hiihdossa#Ajatustyö_Muualla

Sumussa vai selkeässä säässä?

Gradun tekeminen voi näyttää sumuiselta ja vaikea polkuiselta pitkältä matkalta. Sitä helpottaa, jos osaa mieltää itselleen välipysäkit matkan varrelle. Afrikan tähteä etsimmässä.

START! - Olet suorittamassa maisterinopintoja ja haluat aloittaa prosessin.

TANGER VAI CAIRO - Olet osallistunut ja ilmoittautunut Pro gradu tutkielmaseminaariin. Olet valinnut graduohjaajasi.

 TYHJÄ - Alusi aiheen löytäminen saattaa tuntua mahdottomalle. Ole luova.

LAIVAMATKA - Suunnittele sisältöä ja tee aihepaperi ja tutkimussuunnitelma.

TOPAASI - Hyvin suunniteltu puoliksi tehty! Kirjallisuuden tavoittaminen, lukeminen ja omat muistiinpanot.

MAANTIEROSVO - Takkuamista, ei etene, ei pysty en osaa! Mutta ei saa luovuttaa. Ota niskasta kiinni ja täsmennä tutkimustehtävää.

RUBIINI - Teoriataustan laatiminen, ollaan jo paremman puolella, gradu alkaa luistaa.

HEVOSENKENKÄ - Aineiston hankinta. Gradun toinen puoli, luvut, haastattelut jne.

SMARAGDI - Menetelmien opiskelu valinta ja soveltaminen.

LENTOMATKA - Tulokset käsiin! Tässä yleensä tulee se toinen draivi päälle! Luokittelu ja johtopäätökset.

AFRIKAN TÄHTI - Oikoluku, esitarkastus, esitys, työn luovutus! 

MAALI! - Valmis ja hyväksytty työ.

2xG - Kirjoita kirjoita kirjoita

Cliché, kyllä!

KIRJOITA. KIRJOITA. KIRJOITA. Tämä tuntuu tyhmälle neuvolle, eikä se ole edes minun oma ajatus. Kaikki painottavat sitä gradun teossa. Kirjoita muistiin ideat, sillon kun niitä tulee.

Kirjoita kaverille asiasta vaikka facebookissa! Kirjoita twiitti, miten gradun tekeminen on työlästä, twitterissä. Pidä ns. graduvihkoa, kuten muusikot ja kirjailijat. Pidä se päiväkirja mukana. Kirjoita vaikka vessassa istuessa ensi viikon suunnitelma itsellesi. Tärkeintä on että prosessoit. Gradu siellä, gradu täällä.

Kieli on tutkijan tärkein työkalu.

LUE. LUE. LUE. Ymmärrät ja saat käsitystä kokonaisuudesta, mitä enemmän "gradukuplassa" olet. Omat ajatukset jäsentyvät ja myös osaat tiivistää tutkimustasi paremmin. Lue myös  omaa tekstiä, koska se vaatii aika ajoin hiomista. Tärkeää on että annat tekstisi myös toisten arviotavaksi, koska kritiikki on tutkimuksen paras ystävä.

2xG - Pidetään mielessä

Luin vasta nyt oman laitokseni ohjeistuksen gradun kirjoittamiseen. Sinänsä hyvä nyt tai ei ikinä, koska siinä oli paljon muotoseikkoja ja viittauksien ohjeita. Kun alan kirjoittamaan, niin merkitsen heti lähteet ja viittaukset ylös, koska jälkikäteen se on miltein mahdotonta.

Mitä muuta?

Gradu rakentuu samalla tavalla miltein kun essee, mutta on huomattavasti laajempi. Essee on argumentoitu omakohtainen kirjoitelma jostakin erikseen sovitusta aiheesta. Sen rakenne koostuu johdannosta, rungosta ja lopetuksesta. Keskeistä siinä on esittää olennaista tietoa asetetun ongelman ja kysymyksen ratkaisemikseksi sekä rakentaa uutta tietoa eri lähteistä yhdistetyllä tiedolla.

Tieteelliselle työlle on ominaista siis nämä kolme asiaa: kysyminen, vastaaminen eli väittäminen sekä vastauksen perusteleminen. Pro gradussa opiskelijaa koetellaan ja selvitetään kykeneekö hän jäsentämään luovalla tavalla olemassa olevaa tietoa ja/tai tuottamaan uutta tietoa?

Tutkielma noudattaa yleisesti tiettyä jaottelua: Kansilehti, tiivistelmäsivu, sisällysluettelo, sisältö, lähteet, liitteet. Joten prosessoinnin vuoksi ja ajatuksien jäsentämiseksi, tee itsellesi mallin mukainen gradupohja, johon liität "gradurunkosi". Näin sinulla on ohut nippu, joka sisältää oikean mallisen gradun,  mutta alaotsikoiden alla on pelkkiä kysymyksiä ja lähdekirjallisuuden nimiä.

10/10 Marjo Kumpulan väitöskirja 2011

VAKUUTUSALAN TYÖN SISÄLTÖ JA TYÖNTEKIJÖIDEN AMMATTI-IDENTITEETIN MUOVAUTUVUUS –Vakuutusvirkailijasta finanssialan myyjäksi? Tutustun väitöskirjaan, joka käsittelee tutkittavaa aihetta vakuutusalan näkökulmasta. Väitöskirjan on kirjoittanut Marjo Kumpula ja se on julkaistu Turun kauppakorkeakoulussa vuonna 2011. 

7. VAKUUTUSALAN TYÖNTEIJÖIDEN KÄYTTÄMÄT SELVIYTYMISSTRATEGIAT - AMMATTI-IDENTITEETTIINSÄ KOHDISTUVIEN MUUTOSODOTUSTEN PAINEISSA

  Vakuutusalan työntekijöiden kehkeytymässä oleva tulevaisuuden ammatti-identiteetti

•  Vakuutustyöntekijän reagointitapoihin ammatti-identiteettiinsä kohdistuvissa muutospaineissa vaikuttaa se, miten sitoutunut hän on ammattiinsa (esim. Kirpal 2004a).
•  Selvitetty tutkimuksessa kahdella tapaa, työnantajaan ja vakuutusalaan.
• Kaikissa vakuutus yhtiöissä työntekijöiden sitoutuminen nykyiseen työnantajaan oli siis ainakin kohtalaista tai suurta.
•  Jokivuori (2004) myös totesi tutkimuksessaan suomalaisten työntekijöiden sitoutumisen työnantajaansa kansainvälisesti verrattuna korkeaksi.
• Myös työntekijöiden sitoutuminen vakuutusalaan oli suurta. Kyselyn vastaajista 66,8 % aikoi pysyä työssä jatkossakin vakuutusalalla.
•  Mitkä tekijät siihen vaikuttavat? 
•  Myös esimerkiksi Jokivuoren (2004) ja Salinin (2010, 163) tutkimuksissa ikä oli samalla tapaa yhteydessä organisaatioon sitoutumisessa, sen sijaan Viljasen (2006, 182) tutkimuksessa IT-alalla iällä ei ollut yhtä suurta merkitystä.
• Vakuutustyöntekijöistä kuitenkin osa tekisi erilaisenuravalinnan, jos suun-nittelisi uraansa uudelleen. 
• Miten houkuttelevana alaa pidetään työntekijöiden kannalta? 
• Työn sisällön muutosten tuomiin tarpeisiin muokata ammatti-identiteettiä löytyy siis arvattavasti motivaatiota, mikä lisää osaltaan todennäköisyyttä sille, että kehkeytymässä olevat identiteetin muutokset myös toteutuvat.
•   Työntekijöiden selviämistuntemuksiin vaikutti ikä kaksijakoisesti. Toisaalta se toi uskoa selviämiseen oman ammattitaidon ja kokemuksen kautta, toisaalta moni oli huolissaan ikääntymisestään.
•  Vastaavasti kuin tässä tutkimuksessa myös Salininm(2010, 197) tutkimuksessa tulevat esille ikään liittyvät merkitykset kaksijakoisesti. Ikääntymiseen kuuluu toisaalta ironiasävytteistä huolestuneisuutta omasta jaksamisesta, mutta myös suurempaa vapautta omana itsenä olemiseen.
•  Samalla tavalla Stuart (1995, 22) korostaa sitä, miten eri tavalla ihmiset kokevat esimerkiksi samassa tiimissä jonkin uuden asian. 
• Sen sijaan Cutcherin (2009, 275) tutkimuksesta saa sen käsityksen, että lähes kaikki kyseisen pankin työntekijät näyttivät vastustavan teh-tyä muutosta. 
•  Siren (2009, 121) toteaa, että uusi ammatti-identiteetti rakentuu vanhan ammatti-identiteetin pohjalle.
•  Mitä itse olet mieltä näistä muiden tutkimuksista, voit esittää omia johtopäätöksiä näissä luvuissa kun olet esittänyt analyysejä saaduista tutkimustuloksista. 
• Miten nopeasti identiteetti muuttuu, miten se näkyy, vai muuttuuko kokonaan? 
•  Vakuutustyöntekijän suhtautuminen muutokseen riippuu siis siitä, onko työn sisällön muutosten vaatima mahdollinen minä työntekijän nykyiselle ammatti identiteetille läheinen vai etäinen.
• Selviytymisstrategiat: Luokittelin nämä toimintatavat seuraaviin työntekijöiden käyttämiin strategiakategorioihin: sinnitteleminen, koulutususko, sopeutuminen (yleisemmät) ja vetäytyminen. 
•  Yritän sinnitellä siihen asti, että lapset muuttavat pois kotoa ja pääsevät jaloilleen. Sitten isken oven kiinni, enkä avaa sitä koskaan. (45-vuotias käsit-telijä Helsingistä, nainen)
•  Avoimissa kysymyksissä vastaajien mukaan omaa ammattitaitoa oli ylläpidettävä ja kehitettävä ja oma markkina-arvo tuli pitää kunnossa. Jotkut vastaajista kertoivat, että tuli olla ammattiylpeä osaamisestaan. 
•  Vaadittava perusteellista ja kunnollista koulutusta ja perehdytystä asioihin. Jos vaaditaan osaamista, on työnantajan järjestettävä riittävän hyvä koulutus. (44-vuotias yritysneuvoja Kuopiosta, nainen).
• Tulokset ovat hyvin samansuuntaisia Järvensivun (2006, 221–229) tutkimuksen kanssa. Hänen mukaansa työntekijät ottavat selviytymiskeinona käyttöön oppimishalun ja -kyvyn korostamisen.
•  Oppiminen on ainut keino selvitä ja se pitäisi tapahtua positiivisessa hengessä. 
• Tahtovat lisää koulutusta! 
• Kolmannelle strategialle eli sopeutumiselle tyypillistä oli käsitys, että työntekijä selviytyy muutoksista oikealla asenteella.
• Asennetta työntekijät kuvailivat usein termeillä positiivinen, avoin tai joustava. Näiden lisäksi mainittiin monessa vastauksessa sisu ja huumori.
• Nämä työntekijät kokivat, että työntekijän oli mukauduttava muutoksiin ja tehtävä työnsä. Tässä strategiassa usko itseensä ja nykyiseen ammattitaitoonsa oli tärkeää. 
•  Työssä jaksamista tukivat liikunta, terveellinen elämä, harrastukset ja perhe. Jotkut vastaajista kirjoittivat, että sisältö elämään tuli työn ulkopuolelta.

"Tavoitteita kiristetään edelleen. Selviän humoristisella luonteella ja iän

tuomalla viisaudella. Elämässä on muutakin kuin työ, onneksi. Huolehdin

itsestäni, harrastan liikuntaa ja syön terveellisesti, muuten en olisi näin hyvässä kunnossa. Kun lähden kotiin töistä, nollaan pääni ts. työasiat pyrin jättämään työpaikalle. Hyvät työkaverit auttavat jaksamaan. Paras palaute ja motivaatio työhön tulee asiakkailta.

(52-vuotias asiakaspalvelija Tampereelta, nainen)."

•  Työntekijöiden selviämiseen vakuutusalalla kannustivat työtoverien, asiakkaiden ja esimiehen tuki. 
•  Haasteelista, jos tuttavat vaihtavat tai jäävät eläkkeelle ja tulee uusia sekä YT:t & vuokratyöt.
• Esimiehen tukea kaivataan ja myös heidän ammattiosaamista. Ovat kiireisiä ja eivätkä välttämättä hallitse pankin ja vakuutustuotteiden yhdistelmää. 
•  Työelämän kovenevat vaatimukset korostivat ”läheisten”työtoverien merkitystä samalla kun ”läheisten” ja ”toisten” väliset rajat alkoivat korostua. Omassa tutkimuksessani tähän läheisten piiriin tuntuivat kuuluvan myös useimmat lähiesimiehet ja ”toisia” löytyi lähinnä ilmeisesti ylimmästä johdosta. 
•  Omassa tutkimuksessani aktiivisesta vastustamisesta ei vastauksissa kerrottu, mutta mielipahaa ja tilanteeseen ”pakkosopeutumista” oli nähtävissä jossakin määrin.
•  Sen sijaan Cutcherin (2009, 284–285) tutkimuksessa pankintyöntekijät yrittivät vastustaa yrityksen uutta strategiaa mielenkiintoisilla diskursiivisilla tavoilla kokiessaan ammatti-identiteettinsä uhatuksi. He esimerkiksi nimittivät asiakkaita vanhaan tapaan omistajiksi eikä asiakkaiksi, samoinhe käyttivät itsestään puhuessaan vanhoja työnimikkeitään eikä johdon antamia uusia myyntipainotteisia ammattinimikkeitä.
• Stuart (1995, 12, 67–72) on todennut, että muutosprosessissa on aina mukana erilaista aikaorientaatiota ja ettänsopeutumisessa onkin kyse kiinni pitämisestä, irti päästämisestä ja eteenpäin siirtymisestä. 
•  Vetäytymisstrategiassa oli nähtävissä suurimmat motivaatio-ongelmat. 
•  Mielenkiintoista tuloksissa oli se, että en löytynyt yhtään henkilöä, jonka olisin voinut luonnehtia sabotoijaksi. Tällainen reagointitapa muutosvastarinnassa yleensä esitetään yhdeksi mahdollisuudeksi (esim. Greenberg & Baron 2003, 601; Speculand 2006, 34).
•  Edellä mainitut ammatti-identiteetin muokkautumistilanteissa käytetyt selviytymisstrategiat pohjautuvat tutkimuksessani lähinnä kyselyn avoimiin kysymyksiin saatuihin vastauksiin.
•  Haastatteluissa korostuivat uuden oppimisen, positiivisen asenteen ja sopeutumisen merkitys ammatti-identiteetin muokkautumisen keinoina. 
• Yhteenvetona, mitä tietoa tuli, millaisia yhtymäkohtia muihin tutkimksiin,  minkälaista tietoa oma tutkimus tuotti, mihin tätä on mielenkiintoista verrata? Miten omat tutkimustulokset eroavat muiden tutkimustuloksista?

VAKUUTUSALAN TYÖNTEIJÖIDEN KEHKEYTYMÄSSÄ OLEVA TULEVAISUUDEN IDENTITEETTI

• Mitä asioita saatiin selville, mitkä olivat tunnistettavia tutkimuksessa. Miten ihmiset reaoivat muutoksiin ja miten se muuttaa heitä? Mitkä ovat tulevaisuuden haasteet, noin 10-15 vuotta.
• Tutkimuksessani työntekijöiden käsitykset vakuutusalan työstä tulevaisuudessa ovat hyvin samansuuntaisia kuin Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toteuttamassa ennakointihankkeessa Palvelut 2020 – Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa. 
•  Työntekijätehtävissä nähdään tulevaisuudessa eniten merkitystä olevan erilaisella palveluosaamisella ja sosiaalisilla sekä vuorovaikutustaidoilla. Työntekijöiltä odotetaan asiakaslähtöisyyttä, yksilöllisyyttä asiakaskontakteissa ja asiaosaamista. Myyntitaidot ja itsensä johtaminen korostuvat!
• Kehkeytymässä olevassa ammatti-identiteettirakennelmassa etenkin myyjän identiteettiulottuvuus saa lisää painoarvoa, siksi kuviossa ylempänä olevalle hahmolle myyjän identiteettiulottuvuus on asetettu keskiöön.
• Ammatti-identiteettiin tarvitaan mukaan myös uusi finanssialan identiteettiulottuvuus.
• Myös työn tehokkuusvaateet, esim. puhelunpalveluun siirtymisen muodossa, tuottavat uudeksi ulottuvuudeksi ammatti-identiteettiin puhelinpalvelijan
• Nykyiseen vallalla olevaan ammatti-identiteettiin verrattuna tulevasta ammatti-identiteetistä puuttuu virkailijan ulottuvuus. 
• Kun työn sisältöön tulee oleellisia muutoksia, ammatti-identiteettiin kohdistuu uusia odotuksia, jotka voivat olla hyvinkin ristiriitaisia työntekijöiden aiempien kokemusten kanssa. 
•  Vakuutusalan lisäksi myös monilla muilla aloilla ja ammateissa on tällä hetkellä todettu ammatti-identiteetin muokkautumistarpeita. 
• Tärkeimmät muutospaineet ammatti-identiteetille tulevat työn myynnillisyyden kasvusta, työmäärän ja työn seurannan lisääntymisestä, puhelinpalvelusta, sähköisistä kanavista, toimialaliukumista ja fuusioista.

8. TUTIMUKSEN JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO

8.1 Johtopäätökset

•  Ensin johdatellaan mitä on tehty ja mikä ollut tutkimuskohteena.
• Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkastella työn sisällön ja ammatti-identiteetin suhdetta tilanteessa, jossa työn sisältö on muutoksessa. Erityisen kiinnostuksen kohteena on ollut se, missä määrin työntekijöiden jo muodostunut ammatti-identiteetti muovautuu uudelleen työn kohdatessa eritasoisia muutospaineita.
•  Tutkimusraportin alussa käsitellyn kirjallisuuden perusteella voidaan todeta, että ammatti-identiteetti on moniulotteinen ilmiö. 
•  Ammatti-identiteetin muovautumisen tekee mielenkiintoiseksi se, miten itseään jo kokeneena ammattilaisena pitävä henkilö sopeutuu muutoksiin. Tässä tutkimuksessa lähtökohtana on ammatti-identiteettiteoria ja siinä etenkin ammatti-identiteetin muuttuminen roolinsisäisissä siirtymissä (vrt. Louis 1980, 332). 
• Suomalaisen vakuutusalan olen valinnut tutkimuksen empiiriseksi kohteeksi useasta syystä. Merkittävin syy on vakuutusalalla tapahtuneet suuret muutokset, jotka voivat paljastaa myös yleiselle ammatti-identiteettitutkimukselle tärkeitä näkökohtia. 
• Tällaisia ovat esimerkiksi toimialaliukumien, fuusioiden ja kasvaneiden tehokkuusvaateiden vaikutukset ammatti-identiteettiin.
• Työntekijöiden työn muuttumisen tuomia haasteita ammatti-identiteettiin tutkin mixed methods -tutkimusotteella eli yhdistämällä laadullinen ja määrällinen tutkimusote.
• Vakuutusalan nykyinen ammatti-identiteetti ja sen ulottuvuudet
•  Ammatti-identiteettiin kuuluvat osana työhön liittyvät arvot (esim. Jokinen 2002, 274; Eteläpelto 2007, 90; Kallioniemi 1997, 43), eikä ammatti-identiteettiä voikaan ymmärtää tuntematta taustalla olevaa ammattikunnan edustajien toimintaa ohjaavaa arvomaailmaa. 
• Turvallisuushakuisia, ihmiskeskeisyys tärkeätä, ovat sitoutuneita, itsensä toteuttaminen
•  Ammatti-identiteetit voidaan yleensä jakaa joustaviin ja klassisiin ammatti-identiteetteihin (Kirpal 2004a, 215; Brown 2004, 253)
•  Tutkimukseni kyselyn perusteella, mitä tukee myös laadullinen aineisto, vakuutusalalla tyypillinen ammatti-identiteetti on tällä hetkellä asiakaspalvelijan identiteetti. 
• Vakuutusalan ammatti-identiteetin rakentumista määrittävät alakohtaiset tekijät 
•  Ammatti-identiteetti rakentuu sosiaalisen tason ja yksilötason välisessä vuorovaikutteisessa prosessissa, johon vaikuttavat eri tekijät. Ammatti-identiteetissä onkin kyse sekä yksilön että ryhmän identiteetistä. Eri alat eroavat toisistaan sosiokulttuurisilta toimintamalleiltaan ja olosuhteiltaan, minkä vuoksi myös ammatti-identiteetit ovat rakentuneet eri tavalla ja erilaisiksi (Eteläpelto 2007, 90; Vähäsantanen 2007, 175; Siren 2009, 119). 
•  Vakuutustyö ei ole kutsumusammatti, josta työntekijät ovat lapsuus- tai nuoruusiässä haaveilleet, vaan valtaosa työntekijöistä on päätynyt vakuutus-työntekijäksi sattumalta. 
•  Eniten ammatti-identiteettiä rakentavat ja muovaavat työkokemus ja oma persoona. Vaikka työn sisältö määrittää paljolti ammatti-identiteettiä, myös omalle persoonalliselle tavalle tehdä työtä löytyy sijaa. 
•  Vakuutusalalla kehittymisverkostossa työkaverit ja asiakkaat ovat keskeisellä sijalla. Muita tahoja tässä verkostossa ovat esimerkiksi kouluttajat, esimiehet, opettajat, mentorit (perehdyttäjät) ja ammattiyhdistysihmiset. 
•  Vakuutusalan ammatti-identiteettiin kohdistuvat muutospaineet ja työntekijöiden niihin käyttämät selviytymisstrategia.
• Tästä huolimatta ne ovat alttiita myös muuttumaan erilaisissa ja eritasoisissa muutospaineissa. Usein kuitenkin ammatti-identiteetti muuttuu vain osittain, koska tietyt piirteet ammatti-identiteetissä ovat hyvin syvään juurtuneita. Tutkimuksestani ilmenee, että myös vakuutusalan nykyisellä asiakaspalvelijan identiteetillä on tarvetta muokkautua.

Suurimmat paineet tällä hetkellä vakuutustyöntekijöiden ammatti-id

entiteetin muuttumiselle tulevat työn myynnillisyyden lisääntymisestä, toiminnan laajentumisesta finanssialan toiminnaksi sekä puhelinpalvelun kasvusta. Sen sijaan vähemmän muutostarpeita ammatti-identiteettiin kohdistuu esimerkiksi kansainvälistymisen, tieto-

tekniikan ja sähköisen asioinnin lisääntymisestä.

•  Suureen osaan työtehtäviä sopisikin asiakaspalvelijan sijasta enemmän myyjän ammatti-identiteetti, koska yli 70 % vakuutustyöntekijöistä katsoo myynnillisten piirteiden lisääntyneen omassa työssään. 
•  Tutkimuksessa ilmeni, että vakuutustyöntekijät vastaavat ammatti-identiteettiin kohdistuviin muutospaineisiin eri selviytymisstrategioin. 
•  Vakuutusalan työntekijöiden ammatti-identiteetin muokkautumistapoihin vaikuttavat vakuutustyöntekijöiden turvallisuushakuisuus ja ihmiskeskeisyys.
• Turvallisuushakuisuus vaikuttanee siten, että työntekijät kokevat muutokset enemmän epävarmuutta aiheuttavina kuin sellaiset henkilöt, joilla on alempi turvallisuushakuisuus.

8.2 Tutkimuksen arviointi ja jatkotutkimusehdotukset

• Tutkimukseni vahvuutena voidaan pitää sitä...
• Tehty tutkimus kiinnittyy osaksi ammatti-identiteettikeskustelua...
•  Tässä tutkimuksessa näkökulmana on ollut se...
• Tutkimukseni on lähinnä tulkitseva, eli se pyrki...
•  Ammattiryhmäkohtaisen tarkastelun kautta tutkimus osallistuu...
•  Yhtymäkohtia on myös muutosjohtamista koskevaan...
•  Tutkimuksen aineistonkeruuta arvioitaessa roolini kohdeorganisaatioiden ulkopuolisena tutkijana on uskoakseni enemmän etu kuin haitta.
• Vastaajien suhteellisen korkea halukkuus osallistua tutkimukseeni kertoo minusta...
•  Tutkimusaineiston yksityiskohtaisen analysoinnin avulla antamani vastaukset esittämiini tutkimuskysymyksiin...
• Tulosten yleistettävyys on vastausaktiivisuuden johdosta melko hyvä,...
•  Jos tutkimukseni tuloksia arvioidaan vakuutusyhtiöiden johtamisen näkökulmasta,...
•  millaisia perehdyttäjiä, uusia työnteijöitä, ...
• Muutoksiin sopeutuminen onkin haaste vakuutusalan työntekijöille. Mielestäni vakuutusalalla on havaittavissa selkeä ammatti-identiteetillinen ristiriita, joka vaikuttaa myös työntekijöiden
• työmotivaatioon ja hyvinvointiin. Monet työntekijät kokevat ristiriitaa ydintehtäväksi kokemansa asiakkaiden palvelemisen ja työnantajan edellyttämän lisääntyneen myynnillisyyden ja tehokkuuden välillä.
• Vaikka identiteettejä on siis tutkittu johtamisen ja organisoinnin tutkimuksessa vilkkaasti, ammatti-identiteeteissä on vielä paljon tutkittavaa. Omasta tutkimuksestani avautuu myös näkymiä jatkotutkimukselle.
• Omaa tutkimustani voisikin jatkotutkimuksissa laajentaa tuomalla siihen tarkastelukul-maksi mukaan työyhteisön, eli selvittää sitä, miten työpaikalla työntekijät yhdessä muokkaavat ammatti-identiteettejään työn muutospaineissa.
•  Keskeinen jatkotutkimuksen aihe olisi se, missä määrin työn sisällön ja identiteetin suhde pysyy vakaana; ovatko tässä tutkimuksessa helpommin muovautuvat ulottuvuudet ammatti-identiteetissä samat kuin yleensä muilla työntekijöillä. Samoin sen selvittäminen olisi hyödyllistä, missä määrin nyt tunnistettu yhteys työn sisällön ja ammatti-identiteetin välillä on yleispätevä ja missä määrin ei.
• Aivan lopuksi esitän vielä muutaman kommentin tutkimusprosessista. 
• Tutkimusprosessin alkupuolella minulla oli ammatti-identiteeteistä ja niiden muuttumisesta ennakkokäsityksiä, mitkä pohjautuivat aiempaan ammatti-identiteettitutkimukseen, kirjallisuuteen ja omaan intuitiooni. 
• Tutkimusprosessin edetessä aineistojen analyysin tulokset mahdollistivat...
• Aineistonanalyysivaihetta seurannut tulkinta- ja tutkimuksen kirjoittamisvaihe oli tutkimusprosessissani eniten aikaa vienyt vaihe. 
•  Moneen kertaan tapahtunut uudelleen kirjoittaminen on tuonut...
• Tässä raportissa katson onnistuneeni melko hyvin.

#Aamunavaus#Netissä#Kiinnostaa#uutiset

9/10 Marjo Kumpulan väitöskirja 2011

VAKUUTUSALAN TYÖN SISÄLTÖ JA TYÖNTEKIJÖIDEN AMMATTI-IDENTITEETIN MUOVAUTUVUUS –Vakuutusvirkailijasta finanssialan myyjäksi? Tutustun väitöskirjaan, joka käsittelee tutkittavaa aihetta vakuutusalan näkökulmasta. Väitöskirjan on kirjoittanut Marjo Kumpula ja se on julkaistu Turun kauppakorkeakoulussa vuonna 2011. 

OMAT AJATUKSET OLEN MERKINNYT BEIGELLÄ

TÄRKEITÄ HUOMIOITA KELTAISELLA

SINISELLÄ ON MERKITTY LÄHTEITÄ

Luku 7. on tämän tekstin aiheena.

 

7. AMMATTI-IDENTITEETTIIN KOHDISTUVAT MUUTOSPAINEET JA TYÖNTEIJÖIDEN KÄYTTÄMÄT SELVIYTYMISSTRATEGIAT

A) TYÖTEHTÄVIEN VAIHTUMINEN,  

B) SEURANNAN LISÄÄNTYMINEN & TYÖMÄÄRÄN KASVU,

 C) MYYNNILLISYYDEN LISÄÄNTYMINEN,

D) TOIMIALALIUKUMIEN JA FUUSIOIDEN TUOTTAMA MUUTOSPAINE 

E) PUHELINPALVELUTYÖ 

•  Vakuutusala ja vakuutusalan työt muuttuvat. Kyselyssä vakuutusalan työntekijöistä lähes 91 % katsoi vakuutusyhtiöiden toiminnan muuttuneen paljon viime vuosina, mikä on tuotu julki myös kirjallisuudessa (Ikonen 2006, 3; Järvinen 2004; Ilvessalo & Voutilainen 2009). 
• Alkukappale on siitä, miten monta prosenttia totesi muutoksen tutkimussessa.
• Työmäärät ja yön seuranta kasvaneet.
  
• Kiristynyt kilpailu!
• Monen vastaajan mielestä työ oli stressaavaa ja työhyvinvointi oli heikentynyt, esimerkiksi viisi kyselyn vastaajista kirjoitti olleensa työ-uupumuksen takia sairaslomalla.
•  Rahoitus ja vakuutusala ovat viiden stressaavimman alan joukossa!
•  Myös Työterveyslaitoksen tutkimuksissa rahoitus-ja vakuutusalan todetaan kuuluvan niiden viiden toimialan joukkoon, joissa on eniten uupumusta, ammatillisen itsetunnon heikkenemistä ja kyynistymistä (Hakanen 1999, 16–18).
•  Työnseuranta: kappalemäärät puheluissa, myyntitilastot, puheluiden nauhoitukset. 
• Tavoitteet stressaavat ja luovat toisaalta epämääräisen olon, koska itse kuitenkin tiedän, ettei niiden toteutumatta jättäminen ole irtisanomisperuste. (48-vuotias myyntineuvottelija Helsingistä, nainen).
•  Koko ajan tulee uutta, mm. tietotetiikkaa eikä kukaan kerkeä perehtymään niihin, koska ei ole riittävästi aikaa.
• Palkan ja palkkioiden ei katsottu olevan oikealla tasolla suhteessa työmäärään tai työn vaativuuteen, ja muutama henkilö mainitsi, että palkkaus oli lii-aksi tuloskeskeinen.
•  Uutta oli itseopiskelun ja verkko-opiskelun lisääntyminen työn ohessa, minkä katsottiin lisäävän kiirettä. Myös asiakkaita kuvailtiin vaativampina ja valveutuneempia kuin ennen, ja internetin ja kännykän käytön myötä vakuutustyöntekijän odotettiin olevan aina tavoitettavissa.
•  onko muillakin aloilla? pystytkö löytämään muita vertaavia tutkimuksia?
•  Kuunteleminen!!!?? Työn arvostaminen. 
•  Vakuutusalalla työtahdin ja työn seurannan lisäännyttyä monet vastaajista kokevat, että heidän työtään ei enää arvosteta eikä heitä kuunnella kuten ennen.
•  Lukuisten erilaisten mittarien löytyminen ja niiden käyttö työssä voivat myös saada työn näyttämään ja tuntumaan liukuhihnatyöltä, jossa ei ehkä tarvitakaan työnteki-jältä syvällistä osaamista.
•  Tavoitteista jääminen, onko sittenkään asiantuntija??
•  Mittaaminen ja työntekijöiden tulosten vertailu lisäävät kilpailua työntekijöiden kesken, mikä voi aiheuttaa paineita lisäksi vakuutustyöntekijöiden tärkeäksi näkemään ammatti-identiteetin työkaveri-ulottuvuuteen.
•  Virheiden välttäminen yhä kiireisemmässä ympäristössä.
•  Monet vaihtaneet työtehtäviä tai työnantajaa, keroo ammatti-identiteetin muokkautumistarpeista.
• korvauskäsittelijöitä myyntiin tai päinvastoin.
• Fyysinen työympäristö muuttunut, taustalta avokonttoriin.
• Miten OPssa? miten konttorin fyysinen ympäristö koetaan?
• Miten työtehtävien muuttuminen on koettu? esim jos työtehtävä on kokonaan vaihtunut?
• Oma työtila vs. joka päivä vaihtuva?
• Työntekijästä esimieheksi? Miten koettu?
• Korvauskäsittelijästä palvelupäälliköksi oli iso muutos, työ monipuolistui, uusia haasteita – mukava juttu. Olen 3 vuoden sisällä vaihtanut 2 kertaa työpaikkaa ja nyt olen tyytyväinen työtehtäviin. (43-vuotias palvelupäällikkö Helsingistä, nainen).
•  Myynnillisyyden lisääntyminen
• Päivän sana: myy, myy, myy... ei palvella. Palvelua vaativat asiakkaat siirretään puhelinpalveluun. Palvella ei saa, ainoastaan myydä ja sekin pitää tapahtua itse hankkimalla asiakkaat. (56-vuotias myyntineuvoja Raumalta, nainen)
•  Kyselyn avointen kysymysten vastauksissa työntekijät kritisoivat myyntiin liittyviä seikkoja paljonkin. Myyntitavoitteet nousivat vuosi vuodelta ja työntekijöiden oli vaikea saavuttaa niitä.
•  Reakointi oli kahdensuuntaista, sekä positiivinen kuva että negatiivinen kuva myynnin lisääntymmisestä.
•  Olen useasti huomannut, että ajatellessaan mahdollisia palkintoja kilpailuista, tiimit ovat pyrkineet maksimoimaan tehokkuutensa myynnissä. Valitettavan usein tämä näkyy asiakkaan huonossa palvelussa. Olen törmännyt tilanteisiin, jossa on tietoisesti esimerkiksi käännetty puheluita eteenpäin vaikka olisi itse kyetty hoitamaan asia. Asiakkaan asia ei olisi kuitenkaan tuonut lisämyyntiä ja oli  näin ollen ajanhukkaa. (24-vuotias opiskelija har-joittelussa Turussa, mies)
•  Myynnin korostuminen > ammattiidentiteettiongelmia
•  Vanhempien työntekijöiden joukossa oli myös niitä, joiden työnkuva oli aiemmin muuttunut virkailijasta asiakaspalvelijaksi ja nyt edessä olivat muuttumispaineet kohti myyjän identiteettiä.
• Miten nykyisin koetaan asiakaspalvelu, onko sille aikaa? Annetaako sille arvoa? Onko se jäämässä taka-alalle myös finanssipuolella?
• Cutcher (2009, 280–283) raportoi samansuuntaisia tuloksia tutkimuksessaan pankkitoimihenkilöistä. Hänen tutkimuksensa kohdistui erään australialaisen pankin työntekijöihin pankissa tehtyjen strategiamuutosten jälkeen.
•  Kuten vakuutusalan työntekijöiden näidenkin pankkitoimihenkilöiden työnkuva oli muuttunut asiakaspalvelijasta finanssipalvelujen myyjäksi. Henkilöt kokivat suuria ammatti-identiteettiongelmia uudistuksen myötä.
• Eivät hyväksyneet uutta toimintamallia, koska asiakkaat nähtiin uuden strategian myötä välineellisemmin tulonlähteinä ja asiakkaina eikä enää omistajina.
•  Uusi strategia oli monella tapaa ristiriidassa työntekijöiden hyvän palvelun ideologian kanssa.
• Vakuutuspuolella, arvostettiin suuresti huippumyyjiä toisin kun hyviä asiakaspalvelijoita. (näin voisin kuvitella olevan pankin puolella?) Arvostus varsinkin esimiesten puolelta.
• Vakuutustyöntekijät itse korostivat asiakaspalvelun merkitystä ja uskoivat myös asiakkaiden odottavan ja arvostavan edelleen entisen tyyppistä asiakaspalvelua. Toiset kohtaavat arvostuksen laskemista, hyvinä asiakaspalvelijoina.

"Erona omaan tutkimukseeni oli viimeksi mainittu seikka, eli omassaaineistossani ei näkynyt mitenkään se, että työn muutokset olisivat vaikuttaneet ihmissuhteisiin paikkakunnalla. Sa-

moin Jämsenin (2004) tutkimuksessa pankin puhelinne

uvojista näkyi se, miten eniten ristiriitoja työssä aiheutti myyjän roolissa toimiminen, niin ikään Chreimin (2006, 322)

tutkimuksessa kanadalaisistapankkitoimihenkilöistä il-

meni myyntikulttuuriin siirty

misen aiheuttamat haasteet."

• Miten liuumat ja fuusiot vaikuttaa? Entä pienemmät yhdistymiset, sinänsä hyvään aikaan sattuu tutkimukseni, että voin haastatella juuri muutoksen kokemaan pankkia!!
• Osa tutkimukseni vakuutustyöntekijöiden identiteettiongelmista liittyi siihen, että arvostetun työntekijän ominaisuudet työpaikalla olivat erilaiset kuin aiemmin eli ongelmana oli pelko aikaisemmin hyväksytyn identiteetin arvostuksen menettämisestä.
• Fennia ja If ovat tällä hetkellä puhtaammin vakuutusyhtiöitä kuin Pohjola ja Tapiola, koska Tapiolalla on oma pankki ja Pohjolan työntekijöiden vastauksissa näkyy tuore OP - Pohjola fuusio.
• Tilanteissa, joissa pankki ja vakuutusyhtiö fuusioituvat (kuten OP-Pohjola), pankin janvakuutusyhtiön yrityskulttuurien yhteensovittaminen ei olekivutonta eikä myöskäännammatti-identiteettien.
• Vakuutusyhtiön ja pankin väliselle liittoutumiselle eli allianssille on useita muotoja ja asteita, joiden vaikutus ammatti-identiteetteihin onntodennäköisesti erilainen. Tosin ei tiedetä, vaikka jatkossa kaikki isot vakuutusyhtiöt olisivat kulkemassa kohti ns. finanssitavaratalomallia (Ilvessalo & Voutilainen 2009,138; Alhonsuo ym. 2009, 95–96). 
•  Työntekijöiden kannalta kuitenkin joskus fuusion toteutuminen voi olla henkisesti helpompaa kuin epävarmuudessa olo ennen fuusiopäätöstä ja vasta siitä huhuja kuultaessa (esim. Linde & Schalk 2006, 493; Rodriguez 2008, 72–72; Shaw 2002, 217; Kroon, Noorderhaven & Leufkens 2009, 31)
• Kroon, Noorderhaven ja Leufkens (2009, 33, 36) havaitsivat tutkimuksessaan, että mitä enemmän työntekijät kokivat ”oman” yrityskulttuurinsa eroavan ”toisen” yrityksen yrityskulttuurista, sitä tyytymättömämpiä he olivat fuusioon ja sitä epäoikeudenmukaisemmaksi se koettiin.
•   Fuusion jälkeisessä henkilökunnassa eri yritystaustaisilla työntekijöillä voi olla epäluuloja toisiaan ja toista yritystä kohtaan. Melko pitkäänkin fuusion jälkeen voi jatkua jaottelua ”meihin” ja ”niihin” (esim. Shaw 2002, 220). 

"Aika kultaa muistot! Vaikka oltu toisessa konsernissa kauan, ollaan silti niitä sampolaisia tai pohjolalaisia!"

• Pohjolan työntekijöiden vastauksissa näkyi ajankohtainen mittava vuonna 2005 tapahtunut OP-Pohjola fuusio, mikä jakoi työntekijöiden mielipiteitä.
•  Kaikkien vakuutustyöntekijöiden työhön toimialaliukumilla ei välttämättä olekaan yhtä suurta vaikutusta.
•  Pankin tulo vakuutusyhtiöön huoletti enemmän Pohjolan kuin Tapiolan työntekijöitä. Syynä varmaankin oli se, että Tapiolaan pankki katsottiin itse perustetuksi kun taas Osuuspankki oli ostanut Pohjolan. Pohjolan työntekijöillä oli enemmän pelkoa siitä, ettei jatkossa vakuutustyötä arvosteta samalla tapaa kuin pankkityötä. Toisaalta työntekijät näkivät finanssikonsernin tuovan myös uusia mahdollisuuksia. Kaiken kaikkiaan ammatti-identiteettivaikutusten kannalta toimialaliukumissa merkittävintä näyttikin olevan huoli vakuutustyön arvostuksesta finanssikonserneissa.

"Näytti kuitenkin siltä, että

fuusioon suhtauduttiin enemmän positiivisesti kuin

negatiivisesti. Osa vakuutusyh

tiö Pohjolan työntekijöistä oli siirtynyt viralli-

sesti osuuspankin työntekijöiksi ja k

onkreettisesti muuttanut pankin tiloihin.

Vakuutustyöntekijöiden työhön monissa va

kuutusyhtiöissä oli tullut mukaan

myös ns. vinkittäminen eli vinkkaaminen

(eli koetetaan saada asiakas asioi-

maan myös pankin puolelle."

• Ylipäätään yrityksellä, jossa työskennellään, on vaikutusta ammatti-identiteettiin. Ashforth ja Mael (1989, 26)
•  Ammatti-identiteetin omaksumisessa ei ole siis kyse vain sosiaalistumisesta tiettyyn ammattiin vaan myös kulloiseenkin organisaatioon.
•  Jokivuoren (2004) mukaan sitoutumista organisaatioon voidaan tulkita yksilöiden haluksi rakentaa identiteettiään itselle merkityksellis en kollektiivin suojissa. 
• Useat tutkijat ovat myös todenneet, että organisaation hyvä maine tuo työntekijälle statusta, millä on merkitystä myönteisen ammatti-identiteetin rakentumisessa (Alvesson 2001, 879; Dutton ym. 1994, 239–242; Brown 2004, 252). 
• Jos yrityksessä tapahtuu suuria muutoksia, henkilö joutuu määrittämään uudelleen suhdettaan yritykseen ja työhönsä. Tällaisia muutoksia on nähtävis-sä myös vakuutusalalla.
•  Merkittävä muutos työssä ollut call centerit ja puhelinpalvelutyö etenkin niiden lisääntyminen.
• Entäs ne videoneuvottelut? miten ne koetaan? 
• Enemmistö koki sen uudistuksen rankkana, mutta jakoi paljon mielipiteitä. (puhvi)
• Osa työntekijöistä koki työn puuduttavaksi liukuhihnatyöksi, jossa jatkuvasti soiva puhelin stressasi. 
• Uuden työn perehdytys/ koulutus? miten se koetaan ?
•  Puhvi hektistä vs konttori, myös enemmän kuuntelemista
• Moni vastaaja katsoi, että asiakkaat saivat aiemmin parempaa palvelua ja olisi siksi halunnut toimia entisellä työskentelytavalla. Jos ajattelemme, että työn sisältö ohjaa ammatti-identiteetin muokkautumista, uuteen puhelinpalvelijan ammatti-identiteettiin kuuluisi paitsi ystävällinen palvelu ja asiantuntemus myös tehokkuuden arvostaminen tai ainakin sen hyväksyminen. 
•  Osa työn tekijöistä kaipasi enemmän kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta paitsi asiakkaiden myös työtovereiden kanssa.
• Paperittomuus ja kuitittomat korvaukset nähtiin vakuutustyöntekijöiden työtä helpottavana asiana. Huonoina puolina mainittiin työn yksipuolistuminen, rutiininomaisuus ja jatkuva päätetyöskentely.

8/10 Marjo Kumpulan väitöskirja 2011

VAKUUTUSALAN TYÖN SISÄLTÖ JA TYÖNTEKIJÖIDEN AMMATTI-IDENTITEETIN MUOVAUTUVUUS –Vakuutusvirkailijasta finanssialan myyjäksi? Tutustun väitöskirjaan, joka käsittelee tutkittavaa aihetta vakuutusalan näkökulmasta. Väitöskirjan on kirjoittanut Marjo Kumpula ja se on julkaistu Turun kauppakorkeakoulussa vuonna 2011. 

6. VAKUUTUSALAN AMMATTI-IDENTITEETIN RAKENTUMISTA MÄÄRITTÄVÄT ALAKOHTAISET TEKIJÄT

 6.1 VAKUUTUSALAN TYÖNIMIKKEET AMMATTI-IDENTITEETIN ILMAISUNA

• Ammattinimike tärkeä identiteetin ilmaisemismuoto.Lääkäri, opettaja, ihmisillä selkeä käsitys VRT. asiantuntija, ei niin selkeää.
•  Miten hyvin ollaan tietoisia toisten työstä tai sen tittelistä? Eli tunnistetaanko työnimike ja työtehtävä oman talon sisällä? 
• Mitä merkitystä sitten työnimikkeellä ja sen informaatio arvolla on ammatti-identiteetin muodostumiselle? Sen avulla ihminen itse, työtoverit, asiakkaat ja muut ihmiset määrittävät osittain ihmistä. 
• Jotkut ammattinimikkeet eivät kerro alan ulkopuoliselle mitään työstä, ku-ten esim. regressikäsittelijä tai jälleen vakuutuskäsittelijä.
•  Ihmisillä on tarve saavuttaa ja ylläpitää positiivista minäkäsitystä, ja sosiaalisella identiteetillä eli sillä, mihin ryhmiin tulee luokitelluksi työpaikalla, on merkitystä. Omaa ammattiryhmääsuosivat vertailut vahvistavat ammatti-identiteettiä(Greenberg & Baron 2003, 40; Ely 1994;Schein 1991, 56).



Luku 6. on tämän tekstin keskiössä.

•  Ne perustuvat usein tehtävien luokitteluihin ja vaikuttavat myös palkan suuruuteen. Työnimikkeitten avulla tehdään yleensä myös rekrytointia.

 6.2 TYÖ JA TYÖSSÄ VAADITTAVA OSAAMINEN AMMATTI-IDENTITEETIN MÄÄRITTÄJÄNÄ

•   Ne määrittävät paljon identiteettiä.
• Osaaminen on avainasioita ammatti-identiteetissä.
•  Se, että omaa työn vaatimat kompetenssit ja suoriutuu hyvin työtehtävistä, luo positiivista minäkäs itystä ja vahvistaa ammatti-identiteettiä (Alvesson 2001, 877).
•  Työnosaamistarpeita, käynkö niitä läpi ollenkaan? 
• Mitä nousee esille haastatteluissa? Mitkä on keskeisiä rooleja/osaamisalueita mitä tarvitaan?
• Tuoteosaamista, lainsäädännönosaamista, vakuutustekninen asiantuntijuus, tunnetyötaitoja, vuorovaikutustaidot, kirjalliset taidot, kansainväliset taidot /en/ru/ve, tarkkuutta, tietoteknisiä taitoja.
• Tietoa niiden ympärilla liittyvistä muista aloista, kuten sosiaaliturvajärjestelmä tai työkyvyttömyys, koululaitos tai lääketiede.
• "Meillä on Suomessa lakisääteinen liikennevakuutus ja tieliikennelait eli oli-
  si hyvä jos olisi juristi. Sitten jos ajatellaan että puhutaan autoista ja ve-
  neistä ja niiden teknisistä osista, niin olisi hyvä jos olisi myös insinööri. Ja
  sitten taas kun puhelimessa pitäisi olla aina ystävällinen ja ymmärtää asia-
  kasta ja ihmisen käyttäytymistä, niin olisi hyvä jos
  olisi psykologi. Ja sitten kaiken tämän lisäksi nopea kymmenso
  rmijärjestelmän osaaja eli merkonomi."
  
  

 6.3  AMMATTI-IDENTITEETIN RAKENTUMISEEN VAIKTTAVA KEHITYSVERKOSTO

•   Miten alalle on päädytty? Mitkä tekijät vaikuttaneet? Mitä polkua pitkin? Mikä on houkuttanut?
• Tutkin kyselyssä myös sitä, mitkä seikat vastaajan mielestä olivat vaikutta-neet siihen, millaiseksi hän oli vakuutustyöntekijänä tullut. 
•  Selvästi tärkeimmät ammatti-identiteettiä muovanneet tekijät ovat työkokemus vakuutusalalla ja oma persoona.
•  Jos ihminen ei ole asiakaspalveluhenkinen, hänen on vaikea rakentaa itselleen faktorianalyysin perusteella todettua tyypillistä ammatti-identiteettiä eli asiakaspalvelijan identiteettiä ulottuvuuksineen. 
•  Työkokemuksen ja persoonan jälkeen ammatti-identiteetin rakentumisessa seuraavaksi tärk eimpinä näyttäytyvät työtoverit, asiakkaat sekä työnantajan järjestämä koulutus. 
•  Kyselyn perusteella vakuutusalan työntekijöiden ammatti-identiteetin kehittymisverkostossa työkaverit ja asiakkaat ovat tärkeimmät, ja siksi ne on kuvi-ossa asetettu lähimmäksi ihmistä.
•  Ammatti-identiteetin rakentumisen kannalta on mielenkiintoista se, muovaavatko kehittymisverkoston eri tahot ammatti-identiteettiä samansuuntaiseksi. Koska vakuutustyöntekijän ammatti on Suomessa vanha ammatti moneen muuhun ammattiin verrattuna, eri tahojen odotukset ovat tietyssä määrin vuosien kuluessa sovittautuneet yhteen. Silti ammatti-identiteetin muodostumista voivat haitata eri tahojen ristiriitaiset odotukset.
•  Työntekijöiden identiteetin rakentuminen vakuutusalan ammatti-identiteetiksi vaatii sitä, että työntekijät samaistuvat vakuutusalaan.
• Palukka (2003, 58- 63) toteaa omassa lennonjohtajien ammatti-identiteettiä kokevassa tutkimuksessaan, ettälennonjohtajien ammatti-identiteetin rakennusvälineinä on tiettyjä puhetapoja, jotka palvelevat kollektiivista identiteettityötä.

 6.3  AMMATTI-IDENTITEETIN RAKENTUMINEN HARJOITTELUSSA

•   Millanen käsitys ihmisillä on alasta harjoittelujakson jälkeen?
• Opiskelijat ovat itse hakeutuneet opiskelemaan kaupallista alaa, joten heidän arvomaailmaansa voidaan olettaa sopivan kaupalliset arvot.
•  Vakuutusala ei ole houkutteleva nuorten parissa.
• Vakuutusalaa pidetäänturvallisena, byrokraattisena, hyvää palkkaa ja hyviä uralla etenemismahdollisuuksia tarjoavana, mutta nuoret eivät tunne vakuutusalan työtehtäviä (Vakuutustutkimus 2008, 2). 
•  Harjoitteluun opiskelijat menevät mielellään. 
• Perehdytys ja joukkoon kuuluminen koettiin tärkeäksi.
• Ehkä merkittävintä ammatti-identiteetin rakentumisen kannalta oli se, että harjoittelija pääsi tekemään oikeita vakuutusalan töitä ja koki pärjäävänsä niissä. Esimerkkeinä useista samantapaisista ajatuksista olivat: ”Minun ei tarvinnut kärvistellä varastotiloissa järjestelemässä arkistoja, vaan sain tehdä samaa työtä kuin muutkin työntekijät. Vastuun ja luottamuksen saaminen tuntui hyvältä ja olin työstäni ylpeä”
•  Ammatti-identiteetin rakentumista edes auttaa, jos ihminen kokee tekemänsä työn mielekkääksi. Jos opiskelijat olisivat pitäneet työtehtäviänsä vähämerkityksellisinä ja yksitoikkoisina, vakuutusala ei varmaankaan olisi houkutellut heitä jatkossa. 
•  Asiakkaat olivat merkittävässä asemassa harjoittelijoiden ammatti-identiteetin rakentumisessa ja muovautumisessa. Harjoittelijat kokivat asiakkaiden odotukset ja niihin vastaamisen tärkeiksi.

#GraduEvakossa#Savossa#KotiKoneella#varmuuskopioKannattaa

7/10 Marjo Kumpulan väitöskirja 2011

VAKUUTUSALAN TYÖN SISÄLTÖ JA TYÖNTEKIJÖIDEN AMMATTI-IDENTITEETIN MUOVAUTUVUUS –Vakuutusvirkailijasta finanssialan myyjäksi? Tutustun väitöskirjaan, joka käsittelee tutkittavaa aihetta vakuutusalan näkökulmasta. Väitöskirjan on kirjoittanut Marjo Kumpula ja se on julkaisu Turun kauppakorkeakoulussa vuonna 2011. 

5. VAKUUTUSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN AMMATTIIDENTITEETTI

5.1 AMMATILLISET ARVOT OSANA AMMATTI-IDENTITEETTIÄ

• Kappale alkaa kertomalla ammatti-identiteetistä
•  Ammatti-identiteettiin kuuluvat osana yksilön rakentamat ja jatkuvasti muok-kaamat yksilölliset merkitykset ja käsitykset työn asemasta elämässä sekä työ-hön liittyvistä arvoista (Eteläpelto 2007,90; Jokinen 2002, 188).
•  ALALUKU: tarkastelen ammatti-identiteetin taustaksi vakuutustyöhön liittyviä arvoja.
•  Onko muita verrannollisia tutkimuksia, mihin omia tietoja voi verrata, muita kun tämä väikkääri?
•  Onko yleiskuva pankkimaailmasta myönteinen, vai ylipäänsä millainen? turvallinen? luotettava? Mistä saisin siihen vastauksen?
•  Samansuuntainen käsitys on kansalaisillayleensäkin, kuten selviää FinanssialanKeskusliiton Taloustutkimuksella teet-tämästä vakuutustutkimuksesta.
•  Millaiselle pohjalle pankkimaailman ammatti-identiteetti voi rakentua, millainen käsitys ihmisillä on pankkialasta ja toiminnasta ja työntekijöistä?
• Vakuutustyöntekijöiden omia ammatillisia arvoja tutkin kahdesta näkökul-masta.
•  1. miten merkityksellisiä heille oli-vat erilaiset ammatilliset arvot
• 2. miten hyvin heidän omassa työssään nuo arvot toteutuivat
•  18 erilaista ominaisuutta työssä oli arvioinnin kohde.
•  Korkeita keskiarvoja niissä molemmissa saivat säännölli-nen päivätyö, hyvät suhteet työtovereihin, ihmisten parissa työskenteleminen ja muiden auttaminen.
•  Tutkin ammatillisia arvoja myös eksploratiivisen faktorianalyysin avulla. 
•  Arvot kertovat selvää kieltään eli sen,että vakuutusalan työntekijät ovat turvallisuushakuisia ja ihmiskeskeisiä, mikä ohjaa myös heidän ammatti-identiteettiään.
• Arvokeskustelu, miten eri ryhmät kokevat arvoja, miten se nkyi kyselyssä, haastatteluissa tai opintodokkareissa? Entä historiikeissa,  kirjataanko yritysen arvoja sinne?
•  Tutkimustuloksia ja miten ne on saatu tulee selvittää hyvin perusteellisesti. 
• Lisäksi on hyvä kommentoida ja tehdä havaintoja saaduista tuloksista, mistä ne voi kertoa?
•  Omalta osaltaan työntekijöiden turvallisuushakuisuutta ehkä selittää myösheidän tekemänsä työ, onhan koko alankin toiminnan lähtökohtana asiakkai-den turvallisuuden lisääminen.
•  + löytää näille vertauskuville vielä asiantuntijalausuntoja muista tutkimuksista tai lähteistä.
•  Turvatun elämän korostu-minen on yleensäkin suomalaisille tunnusomaista, kuten esimerkiksi Niiniluoto (2000, 4–6).
• Näin on asia myös vakuutusalalla.Esimerkiksi vuosikatsauk-sissa Pohjolan arvoiksi todettiin ihmisläheisyys, vastuullisuus ja yhdessä menestyminen (Pohjola Pankki Oyj 2008, 3) OP LÄHDE!
• Miten arvot näkyvät haastatteluissa ja avoimissa kysymyksissä?

Luku 5. on tämän tekstin keskiössä.

4.2 VAKUUTUSALAN AMMATTI-IDENTITEETIN ULOTTUVUUDET

• Kappale alkaa kertomalla ammatti-identiteetistä ja arvoista.
• Arvot ovat omalta osaltaan päämääriä, joita ammatissa tavoitellaan.
•  Koska ammatilliset arvot kuvaavat ammatti-identiteettiä vain yhdestä näkökulmasta,ammatti-identiteetinulottuvuuksia olitarve tutkia monitahoisemmin.
• Vastaajiltaen kysynyt suoraan heidän ammatti-identiteetistään, koska ammatti-identiteetin käsitteen uskoin vastaajille epäselvemmäksi kuin roolin.
•  Kyselyssä käytetty erilaisia termejä rooleille.
• Ammatti-identiteettiä ja sen muuttumista kuvailee mielestäni hyvin se, mitenidentiteetti näyttäytyy suhteessa työntekijän ydintehtävääntai ulkopuolisiin henkilöihin esimerkiksi asiakkaisiin.
• Tulkintaa tukee vahvasti myös laadullinen aineisto: vastauksissa ja kirjoitelmissa keskeistä oli...
• Muista kommentoida tuloksia. Ilmeisesti vain ihminen, jolla olihyvin vahva myyntiorientaatio, kutsuisi itseään myyntitykiksi.
•  Näitä tuloksia tulkitessa on hyvä huomata, että ihminen voi sanoa näkevän-sä itsensä myös sellaisena, millainen tämähaluaisi olla tai tämän pitäisi jossakin tilanteessa olla.
•  Vakuutusyhtiökohtaisia eroja on etenkinsiinä, kokevatko vastaajat itsensä vakuutusalan vai finanssialan työntekijöiksi.
•  Saatujen vastausten pohjalta tein lisäksi eksploratiivisen faktorianalyysin. >> Faktorit ja analyysi
•  Analysoidaan myös faktoreiden sisällä olevat piirteet, työkaveri, asiantuntija... 
• kansainvälisyys, näkyykö ollenkaan suomalaisessa konsernissa?
•  Tutkimukseni tuloksia olisi ollut mielenkiintoistaverrata muihin tutkimuksiin vakuutustyön ammatti-identiteeteistä,mutta niitä en löytänyt. Lähin löydetty tieto oli se, että henkivakuutusyhtiössä Singaporessa työnantaja toivoivakuutusedustajan olevan: omaisuuden suunnittelija, rahoituskonsultti, yrittäjä, uskottu ja elinikäinen ystävä.
•  Vakuutustyötä melko lähellä on Sini Jämsenin pro gradututkielma (2004) puhelinpalveluneuvojista pankissa.
•  Sosiaali- ja terveysministeriön (2000) teet-tämässä kyselytutkimuksessa nuoret sairaalassa työskentelevät lääkärit kokivat myös olevansa eniten työryhmän jäseniä.

#Yliopistolla#KeskittyminenNolla#NapuNapu#Ystävänpäivä

Tutkimuksen lähtökohta

Tutkimuskysymykset karkeasti ottaen pyörivät pankkitoimihenkilöiden ammatti-identiteetin muutoksessa, siinä millainen heidän identiteettinsä on nyt, miten se on tullut tähän tilateeseen, mikä sitä on muovannut ja miten se kehittyy ja onko heillä selviytymisstrategioita siinä. Otan tutkimukseen myös vertailun vuoksi niin toimihenkilöitä että esimiestehtävissä toimivia pankissa työskenteleviä alalla ja yrityksessä jo yli 20 vuoden uran tehneitä työntekijöitä.

#Opiskelijakortti#kahdeksas_vuosi#Muiden_odotukset#Gradu_ahdistus#Alkaa_helpottaa

Voihan Gradu! - Osa 2.

Tähän tulee teksti yhteiskuntatieteiden Pro gradu -tutkielmasta. Teen sen lähempänä sitä prosessia. 

Perehdyn kahteen 2013 valmistuneeseen Pro Gradu tutkielmaan pelkästään silmäilemällä ne lävitse. Toinen käsittelee kauppatieteitä ja toinen yhteiskuntatieteitä. En tutustu perinpohjaisesti aiheeseen tai lue koko tekstiä yhtä syvällisesti kuin väitöskirjaa. Tarkoitus löytää ruusuja ja risuja töistä. Tämä helpottaa oman työn työstämistä.

6/10 Marjo Kumpulan väitöskirja 2011

VAKUUTUSALAN TYÖN SISÄLTÖ JA TYÖNTEKIJÖIDEN AMMATTI-IDENTITEETIN MUOVAUTUVUUS –Vakuutusvirkailijasta finanssialan myyjäksi? Tutustun väitöskirjaan, joka käsittelee tutkittavaa aihetta vakuutusalan näkökulmasta. Väitöskirjan on kirjoittanut Marjo Kumpula ja se on julkaisu Turun kauppakorkeakoulussa vuonna 2011. 

4. TUTKIMKSEN SUORITTAMINEN

4.1 TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TUTKIMUSOTE

• Kappale alkaa kertomalla miten tärkeätä on ammatti-identiteetin muuttuminen ja sen oleminen tutkimuskohteena.
• Useasti ihminen ei selviä työurastaan yhden ammatti-identiteettirakennelman varassa.
• Miksi pankki-ala sopii hyvin myös ammatti-identiteetin tutkimukselle? Muutosta tapahtunut paljon! Selvitä myös se tekstissä.
• Aiemmassa tutkimuksessa on tutkittu usein vain yhtä selittävää ilmiötä ja sen vaikutusta ammatti-identiteettiin.
• Tutkimukseni lähtee liikkeelle siitä ajatuksesta, että sekä vakuutusalan työntekijälle että vakuutusyhtiölle työntekijän ammatti-identiteetillä ja sen muovautuvuudella on suuri merkitys.
• Ammatti-identiteetti määrittää ja ohjaa vakuutusalan työntekijää työssä. Oppiminen ja asiantuntijuus myös rakentuvat sille. 
• Muutokset pakottavat sitäkin muuttumaan.
• Työn sisällöllä ja ammatti-identiteetillä on kiinteä yhteys, minkä vuoksi voidaan puhua niiden keskinäisestä muovautuvasta suhteesta.
• Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida tätä työn ja sisällön ja sen muuttumisen yhteyttä ammatti-identiteettiin. Tutkimustehtävä jakautuu useampaan tarkempaan osakysymykseen:

• Tutkimuksen päähuomio on siinä, miten ja missä määrin jo muodostunut ammatti-identiteetti muuttuu työelämän ja erilaisten organisaatiotasoisten muutospaineiden seurauksena.
• Tämän vuoksi tutkin ensiksi sitä, millainen se identiteetti nyt tällä hetkellä.
• Seuraavaksi pyrin tutkimaan miten se on siihen pisteeseen tullut, miten muovautunut.
• Tämä tapahtuu perehtymällä vakuutusalan työnimikkeisiin, työhön ja työn vaatimaan osaamiseen, ammatti-identiteettiä rakentavaan kehittymisverkostoon sekä työharjoitteluun.
•  Viimeiseksi, eli tutkimuksen pääkysymyksen selvittämiseksi, haen selittäviä tekijöitä vakuutusalan nykyisen ammatti-identititeetin muovautumassa oleville piirteille sekä selvitän työntekijöiden käyttämiä selviytymisstrategioita muutostilanteessa.
• Tunnistaa vakuutustyöntekijöiden nykyiseen ammatti-identiteettiin kohdistuvia muutospaineita ja arvioida niiden vaikutusta ammatti-identiteetiin.
• Mikä on oma olettamus tutkimuksesta, sen voi myös kertoa tässä?
• "työn sisällön muutoksista luo tarvetta uudelleen määrittää ammatti-identiteettiä"
• "Jotkut ammatti-identiteetin osa-alueet ovat herkemmin muovautumassa kuin toiset."
• Ei luoda alusta alkaen uutta, vaan tarve vain päivittää jo olemassa olevaa. 
• Ideana on saada selville, millaisin selviytymisstrategioin he vastaanottavat...
• Tai miten kokeneemmat sopeutuvat...
• Tämän tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on ammatti-identiteettiteoria.
  (esim. Schein 1978; Hall D. 1994; Sluss & Ashforth 2007; Dobrow & Higgins 2005) ja siinä etenkin ammatti-identiteetin muuttuminen (esim. Louis 1980;
  Hill 1992; Ibarra 1999; Kirpal 2004a; Brown 2004).
• Mitä tarkoittaa? Tutkimus tuottaa teoreettisena viitekehyksenä olevaan ammatti-identiteettiteoriaan myös uuden vakuutusalan erityispiirteistä nousevan näkökulman. 
• Tutkimuksella pragmaattisia tavoitteita.
• Yritykset pyrkivät paljon ohjailemaan & johtamaan ammatti-identiteetteja enemmän tai vähemmän tietoisesti, näin saadaan myös ajantasaista tietoa työntekijöidensä ammatti-identiteetistä ja niiden muovautumisesta. 
• Tut.tuloksia käytetään myös koulutukseen ja suunnitteluun sekä toteutukseen.
• Alalle tuleville uusille työntekijöille halutaan antaa ajantasainen käsitys vakuutustyöstä  (Näin voisi ajatella myös minun tutkimuksen kannalta)
• ammatti-identiteettiä, joka olisi myös joustava...

TAUSTAFILOSOFIA

• Tutkimuksellisten valintojen perustelemiseksi ja ymmärtämiseksi on tarpeen tarkastella...
• Mitä on tieteenfilosofia? esittele. 
• Tieteenfilosofialla viitataan käsityksiin niistä menetelmistä ja tutkimustavoista, joilla tulokset saavutetaan.
• Ontologia ja epistemologia.
• kerro niistä? tarvitaantko mun tutkimuksessa?
• Samalla kuitenkin uskon, että todellisuudesta voidaan tehdä myös eri tulkintoja ja postmodernismin hengessä myös tosiasiat voivat olla muuttuvia.
• Tutkimukseni edustaa epistemologisesti lähinnä pragmaattista näkemystä jossa yhdistyvät tietyllä tapaa niin positivismi kuin konstruktionismi.
• Pragmatismi hylkää joko/tai ajattelun
• Yksittäisen tutkittavan ihmisen kohdalla omassa tutkimuksessani ollaan lähellä malllista sosiaalista konstruktionismia: ihmiset antavat ammatti-identiteetille eri merkityksiä ja tämä tapahtuu kontekstisidonnaisesti. 
• samassa työssä työskentelevällä, jokaisella on ainutlaatuinen ammatti-identiteettinsä.
• Pragmatismi yhdistää positivismin ja konstruktionismin tutkimuksessani
  seuraavasti. -  Katson, että ihmiset luovat itse oman ammatti-identiteettinsä vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
• Jos kuitenkin ihminen on pidempään tietyssä ammatissa ja työssä, hänen ammatti-identiteettinsä rakentuu tiettyjen reunaehtojen puitteissa.
• Näkemykseni maltillisesta sosiaalisesta konstruktionismista perustuu siihen, että...
• Ammatti-identiteettien ymmärtämiseksi tarvitaan myös praktisen ja ruumiillisen todellisuussuhteen huomioon ottamista. 
• Ammatti-identiteettit määräytyvät monimutkaisessa työelämän sosiokulttuureissa ja prektisisessa todellisuudessa, johon vaikutavat: mm. työsuhteen ehdot, koulutus, uranäkymät, työn vaatimat kompetenssit, mahdollisuudet uuden oppimiseen ja työn joustavuus vaatimukset. (vrt. Eteläpelto, 2007, 102.)
• Ammatti-identiteetti on katsottu tässä tutkimuksessa rakennelmaksi ominaisuuksia ja käsityksiä...
• Se on sosiaalisesti konstruoitu ja kuvaa samaistumista ammattiin.
• a. Se käsittää myös sen, mitä pitää ammatissa tärkeänä ja mihin
  sitoutuu (vrt. esim. Schein 1978; Ibarra 1999; Dobrow & Higgins 2005, 569).
• Vaikka tämä tutkimus on lähinnä tulkitseva eli se pyrkii praktiseen ymmärrykseen..
• Ei ole Professiotutkimus. Tarkoituksenani ei ole siis kertoa vakuutustyöntekijöiden historiallista tarinaa eikä jäsentää heidän todellisuutta professioteorian avulla. 

TUTKIMUSOTE

• Tutkimusote, mikä se on? tarkenna lukijalle! 
• Tutkimusote säätelee ennen muuta tutkimuksen metodologisiin yksityiskohtiin
  liittyviä kysymyksiä.
• Tämä tutkimus edustaa idiografista että nomoteettista tutkimusotetta. (Neilimo & Näsi 1980, 70)
• Kun kerrot mitä edustaa perustele hyvin valintasi!
• Nomoteettinen siksi, että periaatteellisena pyrkimyksenäni on myös yleistäminen
• Tarkoituksena löytää sovellettavia tuloksia. Voit kertoa myös omat päämääräsi tutkimuksestasi.
• Yleistämisen lisäksi tarvitaan tutkimuskysymyksessä hyvin tehtyjä kuvailevia tapausanalyysejä
• >> syvällisempää tietoa
• Tutkimusote on perinteisesti jaettu karkeasti joko kvantitatiiviseksi eli mää-
  rälliseksi tai kvalitatiiviseksi eli laadulliseksi.
• Mitkä niiden erot on ja miten tutkijat suhtautuvat niihin, plussat ja miinukset
• kaksijakoisuus ja vastakkainasettelu vastaavat kuitenkin huonosti todellisuutta
• Uutta tuonut mixhed methods koulukunta
• joidenkin tutkijoiden mukaan, ei kuitenkaan ole olemassa metodologisia paradigmoja, vaan heidän mielestään kvali/kvanti voidaan tietyssä mielessä pitää jatkumona, ei poissulkemisena (Alasuutari 1999, 32; Kervin 2000, 539; Hammersley 2003, 39)
• Mixed methods yhdistää parhaat piirteet (Bryman 2003, 69; Hirsjärvi, Remes
  & Sajavaara 2007, 133).
• Määrällisellä saamaan yleiskuvan tutkitavasta ja laadullisella tarkennusta. laadullinen tukee siten määrällistä ja tarkentaa
• molemmat metodit käytössä peräkkäin tai sitten niitä käytetään samaan aikaan (Brannen 2003, 23–24).
• Tutkimuksen validiutta parannetaan joskus käyttämällä tutkimuksessa useita menetelmiä.
• Tällaista tutkimusmenetelmien yhteiskäyttöä kutsutaan truangulaatioksi. (sitten selvitys siitä)
• Tarkoitus saavuttaa suurempi ymmärrys tutkittavasta kohteesta. 
• Yleisimmät ammatti-identiteettien tutkimusmetodit ovat olleet erilaiset
  haastattelut ja elämäkertamenetelmät  (esim. Ibarra 1999; Chao 2005; Hill
  1992; Ely 1994; Kirpal 2004; Brown 2004). Jyrki Jokinen (2002) 
• s. 94!! siellä esimerkkejä identiteetti tutkimuksista ja niiden taustoista. 

TUTKIMUSASETELMA

• Tutkimusasetelma kuvataan kuviona tässä työssä
• Tutkimuksessani pyrin selvittämään ammatti-identiteettiä ja sen rakentumista...
• Kuten tutkimuksesta ilmenee käytän tätä metodia....
• Kuvion osiot viittaavat...
• Mitkä on laadullisia ja mitä on määrällisestä 

• Kyselyllä saatavie kuvailevien tunnuslukujen avulla....
• Tulosten ymmärtäminen ja oikeasuuntainen tulkinta edellittävät tutkimuskohteen syvällisempää tuntemusta.
• Laadullisen aineiston tarkoitus
• Laadullisen osuuden (haastattelut, kirjoitelmat ja kyselyn avoimet vastaukset) toinen ja tärkämpi tehtävä on se pyritään saamaan syvällisempi käsitys siitä, miten
  ihmisten ammatti-identiteetti rakentuu ja muokkautuu + elävöittäviä esimerkkejä.

4.2  KYSELYN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

• Tutkimusasetelman mukaisesti haluan kyselyllä tutkia...
• Kysely mahdollistaa myös laajempaa kohdejoukkoa koskevat johtopäätökset.
• tehokas taloudellinen tapa
• Kyselyn tein postikyselynä koska,...
• vahvat ja heikot puolet siinä...
• Kyselylomakkeen (liite 1.) laadin tutkimustehtävän, viitekehyksessä esitettyjen näkökohtien ja metodologiakirjallisuuden pohjalta tutkimusasetelman mukaisesti. 
• Mittarin kehittämisprosessi noudatti pitkälti Metsämuurosen (2008,
  113) esittämää mallia (kuvio 10) 

• Mittarin rakentaminen lähti liikkeelle tutkimustehtävästäni ja sen ohjaamista kysymyksistä. 
• Tutkimukseeni ei ollut valmiita mittareita, ne piti luoda. (voinko minä hyödyntää näitä mittareita omassa tutkimuksessa??? 
• Mittarit pohjautuu...
• Minulla kokemusta vakuutusalasta koska,...
• Mittarini koostuivat useasta osiosta... 
• Kyselystä strukturoidun,  motivoi vastaamaan.
• Lomakkeen mukaan saate, koska...ja missä kerrottiin...
• Kysely lähetettiin minkä kuoren alla, liite 2.

MITTARIN RAKENTAMINEN - LUE TÄMÄ TARKEMMIN KUN TUTUSTUT KYSELYLOMAKKEESEEN

• Seuraavassa käyn läpi tarkemmin muuttujien muodostamista ja mittarin laadintaa.
• vastaajilta kysyin sukupuolta, ikää sekä vakuutusyhtiötä ja paikkakuntaa, jossa tämä työskenteli.
• ilmoittamaan myös tehtävänimikkeen ja sen työskentelikö esimiesasemassa vai ei
• Taustatiedoissa kysyin myös vastaajan vakuutusalan työ-
  kokemuksen pituutta ja koulutuspohjaa.
• Eli selitä kaikki mitä kyselylomakkeessa olet udellut
• Sitten millä asteikolla on vastattu ja miksi 
• Kyselyn teemat ja mihin ne pohjautuvat.

• Kyselylomakkeessa en käyttänyt AMMATTI-IDENTITEETIN käsitettä! koska vaikeasti tulkittava
•  Douglas Hall (2004, 154) on todennut, että ammatti-identiteetin käsite on ihmisille epäselvä, mieltävät sen eri tavoin.
• Mistään ei  ollut saatavissa valmiina vakuutusalan työrooleja tai ammatti-identiteettityyppejä, koska niitä ei ole ilmeisesti tutkittu.
• Selvitetään tosi tarkoin kaikki mitä kyselyssä on tehty ja miksi siinä on ne tietyt osat.
• Kysymysten laadinnassa käytin apuna yleisiä työssä esiintyviä rooleja sekä aiemmassa tekstiosuudessa ilmi tulleita seikkoja vakuutustyöstä ja muuttumisesta. 
• Eri ammattiroolien (identiteettien) sopivuutta testasin...
• vastaajien käsitystä siitä, miten hyvin kyseinen rooliluonnehdinta soveltui omaan itseen.
• yhteensä 24 erilaista ammattiluonnehdintaa (asiakaspalvelija, tuloksentekijä, yrittäjä, neuvottelija, suhteiden hoitaja...)
• Kyselin osio 1 selvitti sitä... (jokainen osio erikseen avattu)
• Ajatuksena tässä... 

4.2  KOHDEJOUKKO

• Kyselyn perusjoukko oli vakuutusalan työntekijät suomessa.
• Suuri joukko, tehtiin otantatutkimus
• Kyselyyn vakuutusväen liiton rekisteristä ihmisiä
• Jäsenet vakuutusväen työntekijöitä ja toimijoita.
• Liittoon kuuluu valtaosa työntekijöistä. –Selvitettiin jo aikaisemmin miten kuuluu liittoon.
• Neljä suurinta vakuutusyhtiötä mukana. (if, tapiola, fennia, pohjola)
• Kaikki toimivat valtakunnallisesti ympäri Suomea.
• Vakuutustyö oletettiin olevan samankaltaista kaikissa neljässä.
• Tapiola ja Pohjola (pankkitoimintaa) fennia ja if -ei ollut.
• Kuka hoiti postituksen,… (asiat pitää ilmaista.)
• Kuka teki satunnaisotannan
• Miksi otantatutkimus on hyvä tähän ja millaisen kuvan se muodostaa.
• Monta kyselyä lähetettiin ja monta saatiin takaisin, mikä oli vastausprosentti (normaalisti 20%).
• Hylkäyksiä?
• Oliko vastausprosentti hyvä?
• Erityisryhmille lähetetyistä lomakkeista saadaan parempia vastausprosentteja, jos aihe on tutkittavien mielestä tärkeä (Hirsjärvi ym. 2007, 191).
•  
• Kysely ja laadullinen aineisto muodostivat yhdessä tukevan aineiston tutkimukseni perustaksi.
• Yksi kappale siitä millaisia vastaajia oli?
• Naisia/miehiä? missä työskentelivät, millaista työtä? Ikäjakauma?
• TAULUKKO s.104 jakauma vastanneista eri yritysten välillä.
• Mitä tietoja jättivät ilmoittamatta.
• Vastaajien työkokemus vuosina ympyrädiagrammina.
• Mitä ne tulokset herättivät?
• Esim rekrytointikielto 1990-luvun laman aikana, jolloin tiettyä ikäkategoriaa on vähemmän
• Mitä pitkät työurat kertovat? entä lyhyet?

4.2  AMMATILLISET KIRJOITELMAT JA HAASTATTELUT AINEISTONA

• Tutkimuksessa käytetään mixed methods –lähestymistapaa.
• Noin kyselyllä ja haastatteluilla on oma roolinsa.
• Laadullisen aineiston rooli on siten erityisen suuri osaamisen, työn muutosten, ammatti-identiteetin rakentumisen ja muuttumisen tarkastelussa.
• Keräsi laadullista materiaalia 4 eri tapaa: Kyselylomake, kirjoitelma (ammatillinen elämäkertakirjoitelma (niitä tuli vain neljä!) kyselyn avoimet kysymykset, harjoittelussa olleet ja niiden kirjoitelmat (19kpl) , haastattelut 10kpl
• Elämänkertakirjoitelma niistä saadaan selville paljon yksityiskohtia (uusia kysymyksiä tutkittavik-si) ja niillä voidaan tutkiasosiaalisia prosesseja (Weinberg 2002).
• Elämäkertakirjoitelmat sisältävät faktoja, mutta ne myös yhdistävät mielikuvitukselliseksi kokonaisuudeksi menneen, nykyhetken ja tulevaisuuden (Kovero 2004).
• Haastattelut olivat teemahaastatteluja, joissa haastattelun aihepiirit, eli teemat, olivat etukäteen tiedossa, mutta kysymysten muotoilu ja järjestys vaihtelivat haastattelusta toiseen.
• Minulla oli haastattelussa apuna tukilista käsiteltävistä asioista, ei valmiita kysymyksiä (Tiittula & Ruusuvuori 2005, 11; Fontana ym. 2000, 649 – 654; Hirsjärvi ym. 2007, 203; Eskola & Vastamäki 2001, 27). >> tehdä haastattelusta enemmän keskustelunomaisen ja joustavan.
• Aihepiirit, niitä mitä kyselyssä tuli esille ja josta halusi lisätietoa.
• Yksi tällainen oli osaamisen teema, eli se mitä omassa työssä piti osata.
• Haastattelun teemoja olivat: haastateltavan työhistoria vakuutusalalla, nykyinen työtehtävä ja nykyiseen työtehtävään siirtymisen kokemus verrattuna edelliseen työtehtävään.
• Muita teemoja olivat nykyisen työtehtävän vaatima osaaminen ja se, millainen työntekijän tuli olla työssä pärjätäkseen.
• Haastatteluissa kysyin myös haastateltavien työssä kohtaamista suurimmista muutoksista, miten he olivat ne kokeneet sekä millaisena he näkivät tulevaisuudessa vakuutustyön ja itsensä vakuutus-alalla.
• Missä teki haastattelut ja miksi sekä milloin?
• Vakuutusyhtiön henkilöstöosasto valikoi lopullisesti ja haastateltavat täyttivät hyvin toivomani kriteerit.
• 3 miestä 7 naista, eripituiset työurat 1-34 vuotta.
• Missä tehtiin minä aikana?
• Millaisia titteleitä, millainen tilanne? häiriöitä?
• Miten asia oli kerrottu etukäteen työpaikalla?
• Haastattelusta oli etukäteen henkilöstöosastolta kerrottu hyvin yleisellä tasolla.
• Miten haastattelu kulki?
• Mitä kertoi itsestään?
• Kaikki haastattelut kestivät noin 45–50 minuuttia.
• Nauhoitin haastattelut, ja jälkeenpäin ne litteroitiin.

 4.2  AINEISTON ANALYYSI

• Aineiston analyysin aloitin syksyllä 2008…(kerro missä, miksi ja miten aloitit)
• SPSS  - analyysimenetelminä käytin mm. …
• Analyysin aloitin tarkastelemalla erikseen kunkin muuttujan saamia arvoja ja arvojen saamaa vaihteluväliä.
• Analyysimenetelmä on siis hyvin aineistolähtöinen.
• Kappaleessa selvitetään käytettyjä menetelmiä ja analyysin purkua, miksi ja millä ja miten?
• Eri faktorit, miten muodostettu, mihin kaikkiin käytetty?
• Kyselyssä taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, ikä sekä vakuutus-yhtiö ja paikkakunta, jossa tämä työskenteli.
• Taustatiedoissa kysyttiin myös vakuutusalan työkokemuksen pituutta, koulutuspohjaa, tehtävänimikettä ja oliko vastaaja esimiesasemassa vai ei.
• Miksi ja miten tehnyt luokitteluja?
• Mitkä olleet avoimia kysymyksiä ja miksi?
• Kyselyssä avoimina kysymyksinä olivat: ”Kuvaile suurimpia muutoksia työssäsi viimeisen viiden vuoden aikana. Miten olet kokenut ne? ” ja ” Mitä haasteita uskot kohtaavasi työssäsi tulevaisuudessa? Millä keinoin uskot selviävän niistä?
• Miten teemoitteli tai käsitteli tätä aineistoa?
• Myös Jokinen (2002, 139–140) käsitteli melko samalla tapaa tutkimuksensa aineistoa.
• Vastaajien lausumat pystyin sijoittamaan seuraaviin teemoihin: työmäärä, myynnillisyys, puhelinpalvelu ja sähköiset kanavat, tuotemuutokset, fuusiot (pankit), seuranta, kansainvälisyys, työtehtävä- tai organisaatiouudistukset, asiakkaitten muuttuminen ja jatkuva opiskelu.
• Vastaajilla oli tarvetta kommentoida muutoksia, koska avoimiin kysymyksiin sain 650 vastausta.
• Mielenkiintoisimpia ja tyypillisimpiä vastauksia lainasin tutkimusraportissa sitaatteina.
• Työntekijöiden selviytymistavat saatoin jakaa neljään kategoriaan: sinnittely, koulutususko, sopeutuminen ja vetäytyminen.
• Kategorioitten muodostumista;

• Muu laadullinen aineisto: analysoin ajallisesti määrällisen aineiston analysoinnin jälkeen.
• Laadullista aineistoa analysoin enimmäkseen faktanäkökulmasta (Alasuutari 1999, 90–94) eli kiinnitin huomion siihen, mitä aineistossa kerrottiin todellisuudesta.
• Tutkimuksessani en sinänsä tutkinut itse puhetta tai miten puhuttiin, joten kyseessä ei ollut esimerkiksi diskurssianalyysi.
• Laadullisen aineiston analysoinnissa otin huomioon Eskolan (2001, 143–150), Alasuutarin (1999, 228–230) ja Ryanin ja Bernardin (2000, 780–783) esittämiä näkökohtia.
•  Analyysin tehtävänä oli tiivistää ja järjestää.
• Haastattelujen analysoinnissa etsin mainittujen varsinaisten teemojen lisäksi jo kyselyssä ilmitulleita teemoja. Näitä olivat mm. myyntityö, asiakkaat, puhelinpalvelu, kansainvälisyys ja omat selviytymiskeinot työn muutostilanteissa.
• Kirjoitelmissa aineiston teemoittaminen sen sijaan oli vaikeampaa.
• Tällaisia olivat esimerkiksi perehdyttäminen, osaaminen, oma persoona, työn sisältö, työyhteisön tuki, myyminen, tyytyväisyys harjoitteluun sekä koulussa oppimisen ja harjoittelussa oppimisen suhde.
• Osa teemoista oli omia kokonaisuuksia.
• Aineistoa analysoin teema kerrallaan. Jokaisesta teemasta hain haastateltujen ja kirjoittajien kommentit kyseiseen teemaan.
• Mixed methods -tutkimuksissa (Teddlie & Tashakkori 2009, 300) tulee kyetä yhdistämään tehokkaasti määrällisen ja laadullisen aineiston analyysi, jotta alun perin tavoiteltu tutkittavan ilmiön laaja-alainen ymmärtäminen mahdollistuu.
• määrällinen vrt. laadullinen tukee vai täydensi?

4.2  LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

• Tieteellinen tutkimus on erityisen onnistunut, jos se on tutkimuskysymyksellisesti hyödyllinen, aikaisempaan tieteelliseen tietoon jotakin uutta esiintuova ja sen avulla saadaan luotettavia vastauksia esitettyihin tutkimuskysymyksiin (esim. Heikkilä 2008, 29–32; Teddlie & Tashakkori 2009, 311).
• Mixed methods -tutkimuksessa joudutaan sen luonteen vuoksi ottamaan huomioon määrällisen ja laadullisen tutkimuksen luotettavuuden arvioinnin erityispiirteiden lisäksi kolmas seikka eli tulee arvioida, missä määrin näiden kahden tutkimus-tyypin pohjalta tehdyt niinsanotut metatulkinnat ovat uskottavia (Teddlie & Tashakkori 2009, 300).
• Määrälliseen tutkimukseen liittyvät perinteiset validiteetin ja reliabiliteetin käsitteet.
• Kyselyssä uskon saaneeni vastaajilta kohtuullisen rehellisiä vastauksia, koska saatekirjeessä korostin vastausten käsittelyä anonyymisti ja luottamuksellisesti.
• Avaamattomat vastauskirjeet
• Anonyymiteettia yms korostettiin saatteessa, ei tarvetta miellyttää
• Kyselytutkimukseen liittyy aina katoa
• Kadosta huolimatta sain kyselyyn niin paljon vastaajia (686 henki-löä), että monimuuttujamenetelmien käyttö analyysissa mahdollistui
• otos oliko riittävä?
• Miten muuten otos edusti alaa? miehet naiset vrt. alaan yms?
• Miten ihmiset on vastanneet, ovatko olleet tyytymättömiä vai tyytyväisiä?
• Kyselyn avoimissa kysymyksissä vastaajat esittivät paljon monenlaista huolta ja kritiikkiäkin työnsä muuttumisesta.
• Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden arviointi on monesti haastavampaa kuin määrällisen tutkimuksen, koska laadullisessa tutkimuksessa tutkimusprosessi on enemmän tutkijan omaan intuitioon, tulkintaan ja luokittamisperusteisiin pohjautuvaa.
• Laadullisen tutkimuksen onnistumista voidaan Mäkelän mukaan (1990, 47–59) arvioida seuraavien kriteerien perusteella: aineiston merkittävyys ja yhteiskunnallinen tai kulttuurinen paikka, aineiston riittävyys, aineiston kattavuus, analyysin arvioitavuus ja toistettavuus
• Onko tutkija vaikuttanut tutkimukseen tai muut tasot?
• Suoria lainauksia käyttämällä voi lukija tulkita luotettavuutta yms.
• Vaikka haastateltavat olivat kaikki yhdestä vakuutusyhtiöstä, tätä en katso ongelmaksi, koska kyselyssä oli mukana useamman vakuutusyhtiön työntekijöitä ja koska perusvakuutustyö on kuitenkin samantapaista eri yhtiöissä.
• Eikä minulla ole sellaista käsitystä, että haastateltaviksi olisi valikoitunut esimerkiksi erityisen positiivisesti työhönsä suhtautu-via henkilöitä. (miehiä ja naisia, eri ikäisiä, eri työurat, eri tittelit)
• Tässä haastattelussa kaikki haastateltavat oli ennestään tuntemattomia.
• Teemat eivät olleet niin arkaluonteisia – joten varmasti lisäsi luotettavuutta.
• Haastatteluaika oli melko lyhyt.
• Entä miten opiskelijoiden harjoitteluraportit nähdään. Joten nähdään dokumentteina, oli opettajana, joten keräsi ne sitä kautta. Ei arvosanaa, joten ei kaunisteltu.

• …että laadullisessa osuudessa tapahtui vapaasti ilman vakuutusyhtiöiden tai Vakuutusväen liiton tutkimuksen sisältöön puuttumista, ja sain suunnata tutkimukseni itse tarkoituksenomaiseksi katsomallani tavalla.
• Koko tutkimuksen laatu riippuu juuri tästä yhdistämisen onnistumisesta ja tuleekin arvioida, missä määrin näiden kahden tutkimustyypin pohjalta tehdyt niin sanotut metatulkinnat ovat uskottavia. Yhdistäminen monella tapaa.