6/10 Marjo Kumpulan väitöskirja 2011

VAKUUTUSALAN TYÖN SISÄLTÖ JA TYÖNTEKIJÖIDEN AMMATTI-IDENTITEETIN MUOVAUTUVUUS –Vakuutusvirkailijasta finanssialan myyjäksi? Tutustun väitöskirjaan, joka käsittelee tutkittavaa aihetta vakuutusalan näkökulmasta. Väitöskirjan on kirjoittanut Marjo Kumpula ja se on julkaisu Turun kauppakorkeakoulussa vuonna 2011. 

4. TUTKIMKSEN SUORITTAMINEN

4.1 TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TUTKIMUSOTE

• Kappale alkaa kertomalla miten tärkeätä on ammatti-identiteetin muuttuminen ja sen oleminen tutkimuskohteena.
• Useasti ihminen ei selviä työurastaan yhden ammatti-identiteettirakennelman varassa.
• Miksi pankki-ala sopii hyvin myös ammatti-identiteetin tutkimukselle? Muutosta tapahtunut paljon! Selvitä myös se tekstissä.
• Aiemmassa tutkimuksessa on tutkittu usein vain yhtä selittävää ilmiötä ja sen vaikutusta ammatti-identiteettiin.
• Tutkimukseni lähtee liikkeelle siitä ajatuksesta, että sekä vakuutusalan työntekijälle että vakuutusyhtiölle työntekijän ammatti-identiteetillä ja sen muovautuvuudella on suuri merkitys.
• Ammatti-identiteetti määrittää ja ohjaa vakuutusalan työntekijää työssä. Oppiminen ja asiantuntijuus myös rakentuvat sille. 
• Muutokset pakottavat sitäkin muuttumaan.
• Työn sisällöllä ja ammatti-identiteetillä on kiinteä yhteys, minkä vuoksi voidaan puhua niiden keskinäisestä muovautuvasta suhteesta.
• Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida tätä työn ja sisällön ja sen muuttumisen yhteyttä ammatti-identiteettiin. Tutkimustehtävä jakautuu useampaan tarkempaan osakysymykseen:

• Tutkimuksen päähuomio on siinä, miten ja missä määrin jo muodostunut ammatti-identiteetti muuttuu työelämän ja erilaisten organisaatiotasoisten muutospaineiden seurauksena.
• Tämän vuoksi tutkin ensiksi sitä, millainen se identiteetti nyt tällä hetkellä.
• Seuraavaksi pyrin tutkimaan miten se on siihen pisteeseen tullut, miten muovautunut.
• Tämä tapahtuu perehtymällä vakuutusalan työnimikkeisiin, työhön ja työn vaatimaan osaamiseen, ammatti-identiteettiä rakentavaan kehittymisverkostoon sekä työharjoitteluun.
•  Viimeiseksi, eli tutkimuksen pääkysymyksen selvittämiseksi, haen selittäviä tekijöitä vakuutusalan nykyisen ammatti-identititeetin muovautumassa oleville piirteille sekä selvitän työntekijöiden käyttämiä selviytymisstrategioita muutostilanteessa.
• Tunnistaa vakuutustyöntekijöiden nykyiseen ammatti-identiteettiin kohdistuvia muutospaineita ja arvioida niiden vaikutusta ammatti-identiteetiin.
• Mikä on oma olettamus tutkimuksesta, sen voi myös kertoa tässä?
• "työn sisällön muutoksista luo tarvetta uudelleen määrittää ammatti-identiteettiä"
• "Jotkut ammatti-identiteetin osa-alueet ovat herkemmin muovautumassa kuin toiset."
• Ei luoda alusta alkaen uutta, vaan tarve vain päivittää jo olemassa olevaa. 
• Ideana on saada selville, millaisin selviytymisstrategioin he vastaanottavat...
• Tai miten kokeneemmat sopeutuvat...
• Tämän tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on ammatti-identiteettiteoria.
  (esim. Schein 1978; Hall D. 1994; Sluss & Ashforth 2007; Dobrow & Higgins 2005) ja siinä etenkin ammatti-identiteetin muuttuminen (esim. Louis 1980;
  Hill 1992; Ibarra 1999; Kirpal 2004a; Brown 2004).
• Mitä tarkoittaa? Tutkimus tuottaa teoreettisena viitekehyksenä olevaan ammatti-identiteettiteoriaan myös uuden vakuutusalan erityispiirteistä nousevan näkökulman. 
• Tutkimuksella pragmaattisia tavoitteita.
• Yritykset pyrkivät paljon ohjailemaan & johtamaan ammatti-identiteetteja enemmän tai vähemmän tietoisesti, näin saadaan myös ajantasaista tietoa työntekijöidensä ammatti-identiteetistä ja niiden muovautumisesta. 
• Tut.tuloksia käytetään myös koulutukseen ja suunnitteluun sekä toteutukseen.
• Alalle tuleville uusille työntekijöille halutaan antaa ajantasainen käsitys vakuutustyöstä  (Näin voisi ajatella myös minun tutkimuksen kannalta)
• ammatti-identiteettiä, joka olisi myös joustava...

TAUSTAFILOSOFIA

• Tutkimuksellisten valintojen perustelemiseksi ja ymmärtämiseksi on tarpeen tarkastella...
• Mitä on tieteenfilosofia? esittele. 
• Tieteenfilosofialla viitataan käsityksiin niistä menetelmistä ja tutkimustavoista, joilla tulokset saavutetaan.
• Ontologia ja epistemologia.
• kerro niistä? tarvitaantko mun tutkimuksessa?
• Samalla kuitenkin uskon, että todellisuudesta voidaan tehdä myös eri tulkintoja ja postmodernismin hengessä myös tosiasiat voivat olla muuttuvia.
• Tutkimukseni edustaa epistemologisesti lähinnä pragmaattista näkemystä jossa yhdistyvät tietyllä tapaa niin positivismi kuin konstruktionismi.
• Pragmatismi hylkää joko/tai ajattelun
• Yksittäisen tutkittavan ihmisen kohdalla omassa tutkimuksessani ollaan lähellä malllista sosiaalista konstruktionismia: ihmiset antavat ammatti-identiteetille eri merkityksiä ja tämä tapahtuu kontekstisidonnaisesti. 
• samassa työssä työskentelevällä, jokaisella on ainutlaatuinen ammatti-identiteettinsä.
• Pragmatismi yhdistää positivismin ja konstruktionismin tutkimuksessani
  seuraavasti. -  Katson, että ihmiset luovat itse oman ammatti-identiteettinsä vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
• Jos kuitenkin ihminen on pidempään tietyssä ammatissa ja työssä, hänen ammatti-identiteettinsä rakentuu tiettyjen reunaehtojen puitteissa.
• Näkemykseni maltillisesta sosiaalisesta konstruktionismista perustuu siihen, että...
• Ammatti-identiteettien ymmärtämiseksi tarvitaan myös praktisen ja ruumiillisen todellisuussuhteen huomioon ottamista. 
• Ammatti-identiteettit määräytyvät monimutkaisessa työelämän sosiokulttuureissa ja prektisisessa todellisuudessa, johon vaikutavat: mm. työsuhteen ehdot, koulutus, uranäkymät, työn vaatimat kompetenssit, mahdollisuudet uuden oppimiseen ja työn joustavuus vaatimukset. (vrt. Eteläpelto, 2007, 102.)
• Ammatti-identiteetti on katsottu tässä tutkimuksessa rakennelmaksi ominaisuuksia ja käsityksiä...
• Se on sosiaalisesti konstruoitu ja kuvaa samaistumista ammattiin.
• a. Se käsittää myös sen, mitä pitää ammatissa tärkeänä ja mihin
  sitoutuu (vrt. esim. Schein 1978; Ibarra 1999; Dobrow & Higgins 2005, 569).
• Vaikka tämä tutkimus on lähinnä tulkitseva eli se pyrkii praktiseen ymmärrykseen..
• Ei ole Professiotutkimus. Tarkoituksenani ei ole siis kertoa vakuutustyöntekijöiden historiallista tarinaa eikä jäsentää heidän todellisuutta professioteorian avulla. 

TUTKIMUSOTE

• Tutkimusote, mikä se on? tarkenna lukijalle! 
• Tutkimusote säätelee ennen muuta tutkimuksen metodologisiin yksityiskohtiin
  liittyviä kysymyksiä.
• Tämä tutkimus edustaa idiografista että nomoteettista tutkimusotetta. (Neilimo & Näsi 1980, 70)
• Kun kerrot mitä edustaa perustele hyvin valintasi!
• Nomoteettinen siksi, että periaatteellisena pyrkimyksenäni on myös yleistäminen
• Tarkoituksena löytää sovellettavia tuloksia. Voit kertoa myös omat päämääräsi tutkimuksestasi.
• Yleistämisen lisäksi tarvitaan tutkimuskysymyksessä hyvin tehtyjä kuvailevia tapausanalyysejä
• >> syvällisempää tietoa
• Tutkimusote on perinteisesti jaettu karkeasti joko kvantitatiiviseksi eli mää-
  rälliseksi tai kvalitatiiviseksi eli laadulliseksi.
• Mitkä niiden erot on ja miten tutkijat suhtautuvat niihin, plussat ja miinukset
• kaksijakoisuus ja vastakkainasettelu vastaavat kuitenkin huonosti todellisuutta
• Uutta tuonut mixhed methods koulukunta
• joidenkin tutkijoiden mukaan, ei kuitenkaan ole olemassa metodologisia paradigmoja, vaan heidän mielestään kvali/kvanti voidaan tietyssä mielessä pitää jatkumona, ei poissulkemisena (Alasuutari 1999, 32; Kervin 2000, 539; Hammersley 2003, 39)
• Mixed methods yhdistää parhaat piirteet (Bryman 2003, 69; Hirsjärvi, Remes
  & Sajavaara 2007, 133).
• Määrällisellä saamaan yleiskuvan tutkitavasta ja laadullisella tarkennusta. laadullinen tukee siten määrällistä ja tarkentaa
• molemmat metodit käytössä peräkkäin tai sitten niitä käytetään samaan aikaan (Brannen 2003, 23–24).
• Tutkimuksen validiutta parannetaan joskus käyttämällä tutkimuksessa useita menetelmiä.
• Tällaista tutkimusmenetelmien yhteiskäyttöä kutsutaan truangulaatioksi. (sitten selvitys siitä)
• Tarkoitus saavuttaa suurempi ymmärrys tutkittavasta kohteesta. 
• Yleisimmät ammatti-identiteettien tutkimusmetodit ovat olleet erilaiset
  haastattelut ja elämäkertamenetelmät  (esim. Ibarra 1999; Chao 2005; Hill
  1992; Ely 1994; Kirpal 2004; Brown 2004). Jyrki Jokinen (2002) 
• s. 94!! siellä esimerkkejä identiteetti tutkimuksista ja niiden taustoista. 

TUTKIMUSASETELMA

• Tutkimusasetelma kuvataan kuviona tässä työssä
• Tutkimuksessani pyrin selvittämään ammatti-identiteettiä ja sen rakentumista...
• Kuten tutkimuksesta ilmenee käytän tätä metodia....
• Kuvion osiot viittaavat...
• Mitkä on laadullisia ja mitä on määrällisestä 

• Kyselyllä saatavie kuvailevien tunnuslukujen avulla....
• Tulosten ymmärtäminen ja oikeasuuntainen tulkinta edellittävät tutkimuskohteen syvällisempää tuntemusta.
• Laadullisen aineiston tarkoitus
• Laadullisen osuuden (haastattelut, kirjoitelmat ja kyselyn avoimet vastaukset) toinen ja tärkämpi tehtävä on se pyritään saamaan syvällisempi käsitys siitä, miten
  ihmisten ammatti-identiteetti rakentuu ja muokkautuu + elävöittäviä esimerkkejä.

4.2  KYSELYN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

• Tutkimusasetelman mukaisesti haluan kyselyllä tutkia...
• Kysely mahdollistaa myös laajempaa kohdejoukkoa koskevat johtopäätökset.
• tehokas taloudellinen tapa
• Kyselyn tein postikyselynä koska,...
• vahvat ja heikot puolet siinä...
• Kyselylomakkeen (liite 1.) laadin tutkimustehtävän, viitekehyksessä esitettyjen näkökohtien ja metodologiakirjallisuuden pohjalta tutkimusasetelman mukaisesti. 
• Mittarin kehittämisprosessi noudatti pitkälti Metsämuurosen (2008,
  113) esittämää mallia (kuvio 10) 

• Mittarin rakentaminen lähti liikkeelle tutkimustehtävästäni ja sen ohjaamista kysymyksistä. 
• Tutkimukseeni ei ollut valmiita mittareita, ne piti luoda. (voinko minä hyödyntää näitä mittareita omassa tutkimuksessa??? 
• Mittarit pohjautuu...
• Minulla kokemusta vakuutusalasta koska,...
• Mittarini koostuivat useasta osiosta... 
• Kyselystä strukturoidun,  motivoi vastaamaan.
• Lomakkeen mukaan saate, koska...ja missä kerrottiin...
• Kysely lähetettiin minkä kuoren alla, liite 2.

MITTARIN RAKENTAMINEN - LUE TÄMÄ TARKEMMIN KUN TUTUSTUT KYSELYLOMAKKEESEEN

• Seuraavassa käyn läpi tarkemmin muuttujien muodostamista ja mittarin laadintaa.
• vastaajilta kysyin sukupuolta, ikää sekä vakuutusyhtiötä ja paikkakuntaa, jossa tämä työskenteli.
• ilmoittamaan myös tehtävänimikkeen ja sen työskentelikö esimiesasemassa vai ei
• Taustatiedoissa kysyin myös vastaajan vakuutusalan työ-
  kokemuksen pituutta ja koulutuspohjaa.
• Eli selitä kaikki mitä kyselylomakkeessa olet udellut
• Sitten millä asteikolla on vastattu ja miksi 
• Kyselyn teemat ja mihin ne pohjautuvat.

• Kyselylomakkeessa en käyttänyt AMMATTI-IDENTITEETIN käsitettä! koska vaikeasti tulkittava
•  Douglas Hall (2004, 154) on todennut, että ammatti-identiteetin käsite on ihmisille epäselvä, mieltävät sen eri tavoin.
• Mistään ei  ollut saatavissa valmiina vakuutusalan työrooleja tai ammatti-identiteettityyppejä, koska niitä ei ole ilmeisesti tutkittu.
• Selvitetään tosi tarkoin kaikki mitä kyselyssä on tehty ja miksi siinä on ne tietyt osat.
• Kysymysten laadinnassa käytin apuna yleisiä työssä esiintyviä rooleja sekä aiemmassa tekstiosuudessa ilmi tulleita seikkoja vakuutustyöstä ja muuttumisesta. 
• Eri ammattiroolien (identiteettien) sopivuutta testasin...
• vastaajien käsitystä siitä, miten hyvin kyseinen rooliluonnehdinta soveltui omaan itseen.
• yhteensä 24 erilaista ammattiluonnehdintaa (asiakaspalvelija, tuloksentekijä, yrittäjä, neuvottelija, suhteiden hoitaja...)
• Kyselin osio 1 selvitti sitä... (jokainen osio erikseen avattu)
• Ajatuksena tässä... 

4.2  KOHDEJOUKKO

• Kyselyn perusjoukko oli vakuutusalan työntekijät suomessa.
• Suuri joukko, tehtiin otantatutkimus
• Kyselyyn vakuutusväen liiton rekisteristä ihmisiä
• Jäsenet vakuutusväen työntekijöitä ja toimijoita.
• Liittoon kuuluu valtaosa työntekijöistä. –Selvitettiin jo aikaisemmin miten kuuluu liittoon.
• Neljä suurinta vakuutusyhtiötä mukana. (if, tapiola, fennia, pohjola)
• Kaikki toimivat valtakunnallisesti ympäri Suomea.
• Vakuutustyö oletettiin olevan samankaltaista kaikissa neljässä.
• Tapiola ja Pohjola (pankkitoimintaa) fennia ja if -ei ollut.
• Kuka hoiti postituksen,… (asiat pitää ilmaista.)
• Kuka teki satunnaisotannan
• Miksi otantatutkimus on hyvä tähän ja millaisen kuvan se muodostaa.
• Monta kyselyä lähetettiin ja monta saatiin takaisin, mikä oli vastausprosentti (normaalisti 20%).
• Hylkäyksiä?
• Oliko vastausprosentti hyvä?
• Erityisryhmille lähetetyistä lomakkeista saadaan parempia vastausprosentteja, jos aihe on tutkittavien mielestä tärkeä (Hirsjärvi ym. 2007, 191).
•  
• Kysely ja laadullinen aineisto muodostivat yhdessä tukevan aineiston tutkimukseni perustaksi.
• Yksi kappale siitä millaisia vastaajia oli?
• Naisia/miehiä? missä työskentelivät, millaista työtä? Ikäjakauma?
• TAULUKKO s.104 jakauma vastanneista eri yritysten välillä.
• Mitä tietoja jättivät ilmoittamatta.
• Vastaajien työkokemus vuosina ympyrädiagrammina.
• Mitä ne tulokset herättivät?
• Esim rekrytointikielto 1990-luvun laman aikana, jolloin tiettyä ikäkategoriaa on vähemmän
• Mitä pitkät työurat kertovat? entä lyhyet?

4.2  AMMATILLISET KIRJOITELMAT JA HAASTATTELUT AINEISTONA

• Tutkimuksessa käytetään mixed methods –lähestymistapaa.
• Noin kyselyllä ja haastatteluilla on oma roolinsa.
• Laadullisen aineiston rooli on siten erityisen suuri osaamisen, työn muutosten, ammatti-identiteetin rakentumisen ja muuttumisen tarkastelussa.
• Keräsi laadullista materiaalia 4 eri tapaa: Kyselylomake, kirjoitelma (ammatillinen elämäkertakirjoitelma (niitä tuli vain neljä!) kyselyn avoimet kysymykset, harjoittelussa olleet ja niiden kirjoitelmat (19kpl) , haastattelut 10kpl
• Elämänkertakirjoitelma niistä saadaan selville paljon yksityiskohtia (uusia kysymyksiä tutkittavik-si) ja niillä voidaan tutkiasosiaalisia prosesseja (Weinberg 2002).
• Elämäkertakirjoitelmat sisältävät faktoja, mutta ne myös yhdistävät mielikuvitukselliseksi kokonaisuudeksi menneen, nykyhetken ja tulevaisuuden (Kovero 2004).
• Haastattelut olivat teemahaastatteluja, joissa haastattelun aihepiirit, eli teemat, olivat etukäteen tiedossa, mutta kysymysten muotoilu ja järjestys vaihtelivat haastattelusta toiseen.
• Minulla oli haastattelussa apuna tukilista käsiteltävistä asioista, ei valmiita kysymyksiä (Tiittula & Ruusuvuori 2005, 11; Fontana ym. 2000, 649 – 654; Hirsjärvi ym. 2007, 203; Eskola & Vastamäki 2001, 27). >> tehdä haastattelusta enemmän keskustelunomaisen ja joustavan.
• Aihepiirit, niitä mitä kyselyssä tuli esille ja josta halusi lisätietoa.
• Yksi tällainen oli osaamisen teema, eli se mitä omassa työssä piti osata.
• Haastattelun teemoja olivat: haastateltavan työhistoria vakuutusalalla, nykyinen työtehtävä ja nykyiseen työtehtävään siirtymisen kokemus verrattuna edelliseen työtehtävään.
• Muita teemoja olivat nykyisen työtehtävän vaatima osaaminen ja se, millainen työntekijän tuli olla työssä pärjätäkseen.
• Haastatteluissa kysyin myös haastateltavien työssä kohtaamista suurimmista muutoksista, miten he olivat ne kokeneet sekä millaisena he näkivät tulevaisuudessa vakuutustyön ja itsensä vakuutus-alalla.
• Missä teki haastattelut ja miksi sekä milloin?
• Vakuutusyhtiön henkilöstöosasto valikoi lopullisesti ja haastateltavat täyttivät hyvin toivomani kriteerit.
• 3 miestä 7 naista, eripituiset työurat 1-34 vuotta.
• Missä tehtiin minä aikana?
• Millaisia titteleitä, millainen tilanne? häiriöitä?
• Miten asia oli kerrottu etukäteen työpaikalla?
• Haastattelusta oli etukäteen henkilöstöosastolta kerrottu hyvin yleisellä tasolla.
• Miten haastattelu kulki?
• Mitä kertoi itsestään?
• Kaikki haastattelut kestivät noin 45–50 minuuttia.
• Nauhoitin haastattelut, ja jälkeenpäin ne litteroitiin.

 4.2  AINEISTON ANALYYSI

• Aineiston analyysin aloitin syksyllä 2008…(kerro missä, miksi ja miten aloitit)
• SPSS  - analyysimenetelminä käytin mm. …
• Analyysin aloitin tarkastelemalla erikseen kunkin muuttujan saamia arvoja ja arvojen saamaa vaihteluväliä.
• Analyysimenetelmä on siis hyvin aineistolähtöinen.
• Kappaleessa selvitetään käytettyjä menetelmiä ja analyysin purkua, miksi ja millä ja miten?
• Eri faktorit, miten muodostettu, mihin kaikkiin käytetty?
• Kyselyssä taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, ikä sekä vakuutus-yhtiö ja paikkakunta, jossa tämä työskenteli.
• Taustatiedoissa kysyttiin myös vakuutusalan työkokemuksen pituutta, koulutuspohjaa, tehtävänimikettä ja oliko vastaaja esimiesasemassa vai ei.
• Miksi ja miten tehnyt luokitteluja?
• Mitkä olleet avoimia kysymyksiä ja miksi?
• Kyselyssä avoimina kysymyksinä olivat: ”Kuvaile suurimpia muutoksia työssäsi viimeisen viiden vuoden aikana. Miten olet kokenut ne? ” ja ” Mitä haasteita uskot kohtaavasi työssäsi tulevaisuudessa? Millä keinoin uskot selviävän niistä?
• Miten teemoitteli tai käsitteli tätä aineistoa?
• Myös Jokinen (2002, 139–140) käsitteli melko samalla tapaa tutkimuksensa aineistoa.
• Vastaajien lausumat pystyin sijoittamaan seuraaviin teemoihin: työmäärä, myynnillisyys, puhelinpalvelu ja sähköiset kanavat, tuotemuutokset, fuusiot (pankit), seuranta, kansainvälisyys, työtehtävä- tai organisaatiouudistukset, asiakkaitten muuttuminen ja jatkuva opiskelu.
• Vastaajilla oli tarvetta kommentoida muutoksia, koska avoimiin kysymyksiin sain 650 vastausta.
• Mielenkiintoisimpia ja tyypillisimpiä vastauksia lainasin tutkimusraportissa sitaatteina.
• Työntekijöiden selviytymistavat saatoin jakaa neljään kategoriaan: sinnittely, koulutususko, sopeutuminen ja vetäytyminen.
• Kategorioitten muodostumista;

• Muu laadullinen aineisto: analysoin ajallisesti määrällisen aineiston analysoinnin jälkeen.
• Laadullista aineistoa analysoin enimmäkseen faktanäkökulmasta (Alasuutari 1999, 90–94) eli kiinnitin huomion siihen, mitä aineistossa kerrottiin todellisuudesta.
• Tutkimuksessani en sinänsä tutkinut itse puhetta tai miten puhuttiin, joten kyseessä ei ollut esimerkiksi diskurssianalyysi.
• Laadullisen aineiston analysoinnissa otin huomioon Eskolan (2001, 143–150), Alasuutarin (1999, 228–230) ja Ryanin ja Bernardin (2000, 780–783) esittämiä näkökohtia.
•  Analyysin tehtävänä oli tiivistää ja järjestää.
• Haastattelujen analysoinnissa etsin mainittujen varsinaisten teemojen lisäksi jo kyselyssä ilmitulleita teemoja. Näitä olivat mm. myyntityö, asiakkaat, puhelinpalvelu, kansainvälisyys ja omat selviytymiskeinot työn muutostilanteissa.
• Kirjoitelmissa aineiston teemoittaminen sen sijaan oli vaikeampaa.
• Tällaisia olivat esimerkiksi perehdyttäminen, osaaminen, oma persoona, työn sisältö, työyhteisön tuki, myyminen, tyytyväisyys harjoitteluun sekä koulussa oppimisen ja harjoittelussa oppimisen suhde.
• Osa teemoista oli omia kokonaisuuksia.
• Aineistoa analysoin teema kerrallaan. Jokaisesta teemasta hain haastateltujen ja kirjoittajien kommentit kyseiseen teemaan.
• Mixed methods -tutkimuksissa (Teddlie & Tashakkori 2009, 300) tulee kyetä yhdistämään tehokkaasti määrällisen ja laadullisen aineiston analyysi, jotta alun perin tavoiteltu tutkittavan ilmiön laaja-alainen ymmärtäminen mahdollistuu.
• määrällinen vrt. laadullinen tukee vai täydensi?

4.2  LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

• Tieteellinen tutkimus on erityisen onnistunut, jos se on tutkimuskysymyksellisesti hyödyllinen, aikaisempaan tieteelliseen tietoon jotakin uutta esiintuova ja sen avulla saadaan luotettavia vastauksia esitettyihin tutkimuskysymyksiin (esim. Heikkilä 2008, 29–32; Teddlie & Tashakkori 2009, 311).
• Mixed methods -tutkimuksessa joudutaan sen luonteen vuoksi ottamaan huomioon määrällisen ja laadullisen tutkimuksen luotettavuuden arvioinnin erityispiirteiden lisäksi kolmas seikka eli tulee arvioida, missä määrin näiden kahden tutkimus-tyypin pohjalta tehdyt niinsanotut metatulkinnat ovat uskottavia (Teddlie & Tashakkori 2009, 300).
• Määrälliseen tutkimukseen liittyvät perinteiset validiteetin ja reliabiliteetin käsitteet.
• Kyselyssä uskon saaneeni vastaajilta kohtuullisen rehellisiä vastauksia, koska saatekirjeessä korostin vastausten käsittelyä anonyymisti ja luottamuksellisesti.
• Avaamattomat vastauskirjeet
• Anonyymiteettia yms korostettiin saatteessa, ei tarvetta miellyttää
• Kyselytutkimukseen liittyy aina katoa
• Kadosta huolimatta sain kyselyyn niin paljon vastaajia (686 henki-löä), että monimuuttujamenetelmien käyttö analyysissa mahdollistui
• otos oliko riittävä?
• Miten muuten otos edusti alaa? miehet naiset vrt. alaan yms?
• Miten ihmiset on vastanneet, ovatko olleet tyytymättömiä vai tyytyväisiä?
• Kyselyn avoimissa kysymyksissä vastaajat esittivät paljon monenlaista huolta ja kritiikkiäkin työnsä muuttumisesta.
• Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden arviointi on monesti haastavampaa kuin määrällisen tutkimuksen, koska laadullisessa tutkimuksessa tutkimusprosessi on enemmän tutkijan omaan intuitioon, tulkintaan ja luokittamisperusteisiin pohjautuvaa.
• Laadullisen tutkimuksen onnistumista voidaan Mäkelän mukaan (1990, 47–59) arvioida seuraavien kriteerien perusteella: aineiston merkittävyys ja yhteiskunnallinen tai kulttuurinen paikka, aineiston riittävyys, aineiston kattavuus, analyysin arvioitavuus ja toistettavuus
• Onko tutkija vaikuttanut tutkimukseen tai muut tasot?
• Suoria lainauksia käyttämällä voi lukija tulkita luotettavuutta yms.
• Vaikka haastateltavat olivat kaikki yhdestä vakuutusyhtiöstä, tätä en katso ongelmaksi, koska kyselyssä oli mukana useamman vakuutusyhtiön työntekijöitä ja koska perusvakuutustyö on kuitenkin samantapaista eri yhtiöissä.
• Eikä minulla ole sellaista käsitystä, että haastateltaviksi olisi valikoitunut esimerkiksi erityisen positiivisesti työhönsä suhtautu-via henkilöitä. (miehiä ja naisia, eri ikäisiä, eri työurat, eri tittelit)
• Tässä haastattelussa kaikki haastateltavat oli ennestään tuntemattomia.
• Teemat eivät olleet niin arkaluonteisia – joten varmasti lisäsi luotettavuutta.
• Haastatteluaika oli melko lyhyt.
• Entä miten opiskelijoiden harjoitteluraportit nähdään. Joten nähdään dokumentteina, oli opettajana, joten keräsi ne sitä kautta. Ei arvosanaa, joten ei kaunisteltu.

• …että laadullisessa osuudessa tapahtui vapaasti ilman vakuutusyhtiöiden tai Vakuutusväen liiton tutkimuksen sisältöön puuttumista, ja sain suunnata tutkimukseni itse tarkoituksenomaiseksi katsomallani tavalla.
• Koko tutkimuksen laatu riippuu juuri tästä yhdistämisen onnistumisesta ja tuleekin arvioida, missä määrin näiden kahden tutkimustyypin pohjalta tehdyt niin sanotut metatulkinnat ovat uskottavia. Yhdistäminen monella tapaa.