8/10 Marjo Kumpulan väitöskirja 2011

VAKUUTUSALAN TYÖN SISÄLTÖ JA TYÖNTEKIJÖIDEN AMMATTI-IDENTITEETIN MUOVAUTUVUUS –Vakuutusvirkailijasta finanssialan myyjäksi? Tutustun väitöskirjaan, joka käsittelee tutkittavaa aihetta vakuutusalan näkökulmasta. Väitöskirjan on kirjoittanut Marjo Kumpula ja se on julkaistu Turun kauppakorkeakoulussa vuonna 2011. 

6. VAKUUTUSALAN AMMATTI-IDENTITEETIN RAKENTUMISTA MÄÄRITTÄVÄT ALAKOHTAISET TEKIJÄT

 6.1 VAKUUTUSALAN TYÖNIMIKKEET AMMATTI-IDENTITEETIN ILMAISUNA

• Ammattinimike tärkeä identiteetin ilmaisemismuoto.Lääkäri, opettaja, ihmisillä selkeä käsitys VRT. asiantuntija, ei niin selkeää.
•  Miten hyvin ollaan tietoisia toisten työstä tai sen tittelistä? Eli tunnistetaanko työnimike ja työtehtävä oman talon sisällä? 
• Mitä merkitystä sitten työnimikkeellä ja sen informaatio arvolla on ammatti-identiteetin muodostumiselle? Sen avulla ihminen itse, työtoverit, asiakkaat ja muut ihmiset määrittävät osittain ihmistä. 
• Jotkut ammattinimikkeet eivät kerro alan ulkopuoliselle mitään työstä, ku-ten esim. regressikäsittelijä tai jälleen vakuutuskäsittelijä.
•  Ihmisillä on tarve saavuttaa ja ylläpitää positiivista minäkäsitystä, ja sosiaalisella identiteetillä eli sillä, mihin ryhmiin tulee luokitelluksi työpaikalla, on merkitystä. Omaa ammattiryhmääsuosivat vertailut vahvistavat ammatti-identiteettiä(Greenberg & Baron 2003, 40; Ely 1994;Schein 1991, 56).



Luku 6. on tämän tekstin keskiössä.

•  Ne perustuvat usein tehtävien luokitteluihin ja vaikuttavat myös palkan suuruuteen. Työnimikkeitten avulla tehdään yleensä myös rekrytointia.

 6.2 TYÖ JA TYÖSSÄ VAADITTAVA OSAAMINEN AMMATTI-IDENTITEETIN MÄÄRITTÄJÄNÄ

•   Ne määrittävät paljon identiteettiä.
• Osaaminen on avainasioita ammatti-identiteetissä.
•  Se, että omaa työn vaatimat kompetenssit ja suoriutuu hyvin työtehtävistä, luo positiivista minäkäs itystä ja vahvistaa ammatti-identiteettiä (Alvesson 2001, 877).
•  Työnosaamistarpeita, käynkö niitä läpi ollenkaan? 
• Mitä nousee esille haastatteluissa? Mitkä on keskeisiä rooleja/osaamisalueita mitä tarvitaan?
• Tuoteosaamista, lainsäädännönosaamista, vakuutustekninen asiantuntijuus, tunnetyötaitoja, vuorovaikutustaidot, kirjalliset taidot, kansainväliset taidot /en/ru/ve, tarkkuutta, tietoteknisiä taitoja.
• Tietoa niiden ympärilla liittyvistä muista aloista, kuten sosiaaliturvajärjestelmä tai työkyvyttömyys, koululaitos tai lääketiede.
• "Meillä on Suomessa lakisääteinen liikennevakuutus ja tieliikennelait eli oli-
  si hyvä jos olisi juristi. Sitten jos ajatellaan että puhutaan autoista ja ve-
  neistä ja niiden teknisistä osista, niin olisi hyvä jos olisi myös insinööri. Ja
  sitten taas kun puhelimessa pitäisi olla aina ystävällinen ja ymmärtää asia-
  kasta ja ihmisen käyttäytymistä, niin olisi hyvä jos
  olisi psykologi. Ja sitten kaiken tämän lisäksi nopea kymmenso
  rmijärjestelmän osaaja eli merkonomi."
  
  

 6.3  AMMATTI-IDENTITEETIN RAKENTUMISEEN VAIKTTAVA KEHITYSVERKOSTO

•   Miten alalle on päädytty? Mitkä tekijät vaikuttaneet? Mitä polkua pitkin? Mikä on houkuttanut?
• Tutkin kyselyssä myös sitä, mitkä seikat vastaajan mielestä olivat vaikutta-neet siihen, millaiseksi hän oli vakuutustyöntekijänä tullut. 
•  Selvästi tärkeimmät ammatti-identiteettiä muovanneet tekijät ovat työkokemus vakuutusalalla ja oma persoona.
•  Jos ihminen ei ole asiakaspalveluhenkinen, hänen on vaikea rakentaa itselleen faktorianalyysin perusteella todettua tyypillistä ammatti-identiteettiä eli asiakaspalvelijan identiteettiä ulottuvuuksineen. 
•  Työkokemuksen ja persoonan jälkeen ammatti-identiteetin rakentumisessa seuraavaksi tärk eimpinä näyttäytyvät työtoverit, asiakkaat sekä työnantajan järjestämä koulutus. 
•  Kyselyn perusteella vakuutusalan työntekijöiden ammatti-identiteetin kehittymisverkostossa työkaverit ja asiakkaat ovat tärkeimmät, ja siksi ne on kuvi-ossa asetettu lähimmäksi ihmistä.
•  Ammatti-identiteetin rakentumisen kannalta on mielenkiintoista se, muovaavatko kehittymisverkoston eri tahot ammatti-identiteettiä samansuuntaiseksi. Koska vakuutustyöntekijän ammatti on Suomessa vanha ammatti moneen muuhun ammattiin verrattuna, eri tahojen odotukset ovat tietyssä määrin vuosien kuluessa sovittautuneet yhteen. Silti ammatti-identiteetin muodostumista voivat haitata eri tahojen ristiriitaiset odotukset.
•  Työntekijöiden identiteetin rakentuminen vakuutusalan ammatti-identiteetiksi vaatii sitä, että työntekijät samaistuvat vakuutusalaan.
• Palukka (2003, 58- 63) toteaa omassa lennonjohtajien ammatti-identiteettiä kokevassa tutkimuksessaan, ettälennonjohtajien ammatti-identiteetin rakennusvälineinä on tiettyjä puhetapoja, jotka palvelevat kollektiivista identiteettityötä.

 6.3  AMMATTI-IDENTITEETIN RAKENTUMINEN HARJOITTELUSSA

•   Millanen käsitys ihmisillä on alasta harjoittelujakson jälkeen?
• Opiskelijat ovat itse hakeutuneet opiskelemaan kaupallista alaa, joten heidän arvomaailmaansa voidaan olettaa sopivan kaupalliset arvot.
•  Vakuutusala ei ole houkutteleva nuorten parissa.
• Vakuutusalaa pidetäänturvallisena, byrokraattisena, hyvää palkkaa ja hyviä uralla etenemismahdollisuuksia tarjoavana, mutta nuoret eivät tunne vakuutusalan työtehtäviä (Vakuutustutkimus 2008, 2). 
•  Harjoitteluun opiskelijat menevät mielellään. 
• Perehdytys ja joukkoon kuuluminen koettiin tärkeäksi.
• Ehkä merkittävintä ammatti-identiteetin rakentumisen kannalta oli se, että harjoittelija pääsi tekemään oikeita vakuutusalan töitä ja koki pärjäävänsä niissä. Esimerkkeinä useista samantapaisista ajatuksista olivat: ”Minun ei tarvinnut kärvistellä varastotiloissa järjestelemässä arkistoja, vaan sain tehdä samaa työtä kuin muutkin työntekijät. Vastuun ja luottamuksen saaminen tuntui hyvältä ja olin työstäni ylpeä”
•  Ammatti-identiteetin rakentumista edes auttaa, jos ihminen kokee tekemänsä työn mielekkääksi. Jos opiskelijat olisivat pitäneet työtehtäviänsä vähämerkityksellisinä ja yksitoikkoisina, vakuutusala ei varmaankaan olisi houkutellut heitä jatkossa. 
•  Asiakkaat olivat merkittävässä asemassa harjoittelijoiden ammatti-identiteetin rakentumisessa ja muovautumisessa. Harjoittelijat kokivat asiakkaiden odotukset ja niihin vastaamisen tärkeiksi.