3/10 Marjo Kumpulan väitöskirja 2011

VAKUUTUSALAN TYÖN SISÄLTÖ JA TYÖNTEKIJÖIDEN AMMATTI-IDENTITEETIN MUOVAUTUVUUS –Vakuutusvirkailijasta finanssialan myyjäksi? Tutustun väitöskirjaan, joka käsittelee tutkittavaa aihetta vakuutusalan näkökulmasta. Väitöskirjan on kirjoittanut Marjo Kumpula ja se on julkaisu Turun kauppakorkeakoulussa vuonna 2011.

identiteetti ja sen rakentuminen (15 sivua)

2.1 Identiteetin käsite 

• Identiteetti ja sen käsiteen määritys. 
• Käsitteestä tullut ajankohtainen yhteiskunnallisten muutosten takia.
• Kiinnostus ihmisten minuuteen ei ole uusi ilmiö. Aluksi filosofiassa myöhemmin sosiologiassa ja psygologiassa.
• (Alvesson, Ashcraft & Thomas 2008, 5; Eteläpelto 2007, 96–97).
• Identiteetin näkökulmasta on tutkittu monia organisaatioon liittyviä ilmiöitä. esim. yksilön ja ryhmän käyttäytyminen yms.
• Identiteettinäkökulman hyvänä puolena on se, että se mahdollistaa ilmiöiden
  yksilö- ja organisaatiotasoisten tarkastelujen yhdistämisen, mikä edesauttaa
  monien organisaatioihin liittyvien ilmiöiden ymmärtämistä. (suora lainaus)
• Identiteettitutkimuksen piirissä on mahdollista erottaa tiedonintressiltään
  kolmenlaista lähestymistapaa. a) funktionaalis-tekninen b) tulkitseva c) Kriittinen
•  (Alvesson ym. 2008, 7, 12–16).
• Identiteetti, tarkoitetaan sitä miten ihminen määrittelee itsensä, hänen minäkäsitys.
• prosessi ja heijastelee mahdollisemman lähellä aikaisempia kokemuksia. pyrkimys pysyä samana  
• (Vuorinen 1991, 135–136,141; Leonard, Beauvais ja Scholl 1999, 972).
• Identiteetin mielikuvat ja ulkoisen esittämisen muodot (Beech 2008, 52).
• Kielellinen rajoite kirjallisuudessa vrt. Itse (en) Minä (fi)
• (vuorinen 1991, 139, 149)
• Risto Vuorisen määritys ja Yrjö-Paavo Häyrisen määritys minäkuvasta
•  Leonard ym. (1999, 973)  katsovat melko samanhenkisesti, että minäkäsitys rakentuu ihmisen persoonallisuuden piirteiden, kompetenssien ja arvojen perusteella ja että henkilöiden jäsenyyden eri sosiaalisissa ryhmissä ovat tärkeitä. 
• -Miten itse käytän identiteettiä tai minä käsitettä tutkimuksessani?? selvitä se lukijalle
• Kasvatus ja kehityspsygologiassa uusfreudilaisella psykoanalyytikko Erik H. Eriksonilla merkittävä panos identiteetin tutkimuksessa (Erikson 1959, 18, 112–115).
• Identiteettikäsityksiä, individualistinen, sosiologinen subjektikäsitys, postmoderni subjekti.
• (Hall 1999, 21–23; Eteläpelto 2007, 97–100; Filander 2000, 46; Antikainen ym. 2003, 269).
• Sosiologisesta perspektiivistä kaikki identiteetit rakennettuja. Ihmisellä tietty minä käsitys ja sosiaaliset minät täydentävät.
• Ihminen oppii rakentamaan erilaisen minän eri tilanteisiin ja eri rooleihin. 
• (Schein 1994, 145–147).
• Identiteetin sosiaalinen rakentuminen tapahtuu aina valtasuhteitten määrittä-
  mässä kontekstissa, jonka vuoksi Castells (1997, 7–12) erottaakin kolmenlaista identiteetin rakentumista yhteiskunnassa.  a) laillistava identiteetti b) vastarintaidentiteetti c) projekti-identiteetti.

 2.1.2 Identiteetin pysyvyys vs. muuttuvuus

•  Minäkäsitykset vaihtelevat identiteettiä koskevassa kirjallisuudessa. 
•  Identiteetin rakentuminen, ennen ajatus nuoruudesta 
•  Nykyisin katsotaan sitä rakentavan myös aikuisiässä. 
• (Markus & Kunda 1986, 858).
• Muutos työurissa ja pysyvissä ammateissa, perisuhteet ja perhetilanteet. 
• Identiteetti on uudistuva.
• ”elää jatkuvassa olemisen ja tulemisen tilassa”
•  (Eteläpelto 2004; Hänninen 2006; Hetherington 1998, 23; Collinson 2003, 535).
• Muuttuva identiteetti, useita eri sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä käytösmalleja.
•  (Watson 2008, 128–131; Juuti 2001, 84–87, 123; Ybema, Keenoy, Oswick, Bererungen, Ellis & Sabelis 2009, 301).
• Sosiaaliset suhteet ei enää niin vakaita tai tuota selkeää identiteettiä.
• Ennen selkeä luokka, sukupuoli, ydinperhe, ammatti, kulttuuri, rotu, seksuaalisuus, etnisyys
• (Beck 1994, 2; Hall S. 1999, 20; Antikainen ym. 2003, 273).
• Ihmisillä nykyisin valinnan vapaus ja pakko. vaihtoehtojen runsaus, traditioiden merkitysten väheneminen. 
• Ihmisten maailmankuva on laajempi kuin ennen. vähemmän menneisyyteen kahlittuja sekä riskiteitosempia. 
• Ihmisten ajatukset ovat globaalempia, ei nationaaleja. 
• Minäkäsitystä rakennetaan refleksittäin, uudelleenarvioimalla ja vertailemalla. 
• Median rooli - televisio, ihmisarvot, juonikäänteet, muokattavuus
• Hoikkala ja Roos (2000, 18)

2.1.3 Persoonallinen, sosiaalinen ja suhdeidentiteetti

• Sosiaali-identiteettiteoria, minäkäsitys rakentuu persoonallisesta ja sosiaalisesta identiteetista.
• Sosiaalinen identiteetti antaa osittain vastauksen kysymykseen kuka minä olen?
•  (Ashforth & Mael 1989, 21; Ely 1994; Turner 1987; Antikainen ym. 2003, 267; Leonard ym. 1999, 974–975).
• Miten me näemme itsemme ja selittää miten me näemme muut. 
• Ihmisen tarve saavuttaa ja ylläpitää positiivista minäkäsitystä, missä auttavat omaa ryhmää suosivat vertailut.
•  (Greenberg & Baron 2003, 40; Ely 1994; Schein 1991, 56).
•  Harvoin aikuisen peruspersoollisuus muuttuu vaan sosiaalinen identiteetti. 
• Uudet roolit asettavat vaatimuksia ja rakennetaan itsensä niihin vaatimuksiin. 
• (Schein 1994, 148).
• Ihmisten luokitteleminen eri kategorioihin, liiallista yksinkertaistamista tai erojen liioittelua. s.27
• Identiteetti ja globaali tietoyhteiskunta ja suomalaisuus
• Suomalainen identiteetti, yhteneväinen etnisesti, yhtenäinen kieli, yms.
• Tietoyhteiskunta ja hyvinvointivaltio - sopii suomalaiseen identiteettiin -vähemmistön identiteetti - heikko itsentunto.
• Henkilöiden välinen ns. suhdeidentiteetti (1996)
•  Brewer ja Gardner (1996, 83) 
• Sluss ja Ashforth ovat kehittäneet ajatusta eteenpäin he puhuvat rooleihin liittyvistä vuorovaikutussuhteista ja siitä, miten ihmiset määrittävät itsensä työhön liittyvien suhteitten kautta.
• Ei siis ole jotain roolia ilman jotain toista roolia ja näiden roolien välistä vuorovaikutusta 
• (Sluss & Ashforth 2007, 9–10).
• Loppukappale tästä pohtii näiden erilaisten esitettyjen identiteettien yhteyksiä yms.
• Ideat hyvin karkeita. Käytännössä onkin usein vaikeaa sijoittaa jotakin tutkijaa ja tutkimusta vain yhteen niistä.
• -Miten oma tutkimukseni suhtautuu identiteettiin? asemoituuko se johonkin edellisistä? vai sisältääkö eri elementtejä edellisistä?
• Tässä tutkimuksessa katsotaan identiteetti monimutkaiseksi ja monikerroksiseksi rakennelmaksi siitä...