Mistä on hyvä Gradu tehty?

Gradu on kuuden luvun työ höystettynä alaluvuilla. Lisäksi graduun kuuluvat kansilehti, tiivistelmä, sisällys- ja lähdeluettelo sekä mahdolliset liitteet. 

Mistä lyhyesti gradu koostuu?

• johdanto: 1) esitellään lyhyesti tutkimuksen tausta kuvaamalla tutkittava ilmiö ja se mitä siitä jo tiedetään ja miten se liittyy muihin ilmiöihin; 2) määritellään mahdollisimman tarkasti tutkimuksen tavoite; 3) kuvataan alustavasti käytetty aineisto ja sen tutkimisessa käytetty lähestymistapa (”metodi”).
• teoria: tarkastellaan samaan aihepiiriin liittyvää aikaisempaa teoreettista tutkimusta.
• analyysi: esitetään omiin havaintoihin perustuvia huomioita tutkittavasta aiheesta
• johtopäätökset: kerrataan lyhyesti tärkeimmät huomiot, vastataan samalla johdannossa esitettyihin kysymyksiin ja pohditaan mitä uusia kysymyksiä gradun tulokset synnyttivät.

1. Johdantoluku (esim. 5 sivua)

• Mitä gradu käsittelee, mikä on tutkimuksen ala ja mikä tutkimusalan erityisongelma on kyseisen gradun aiheena. 
• Aihetta kannattaa taustoittaa johdannossa, jotta tutkielman ongelmanasettelu tulisi ymmärrettäväksi ja lukija voi sijoittaa gradun oikeaan viitekehykseen.
• Miksi aihe on kirjoittajalle tärkeä, ja perustellaan aiheen tärkeyttä tieteenalalle: mitä aukkoa tai puutetta tutkimuskentässä gradu täydentää. 
• Muotoillaan tutkimuskysymys, joka antaa lukijalle käsityksen gradun tavoitteesta. Jos gradussa testataan jotakin hypoteesia, lukijalle kerrotaan mikä se on. 
• Miten gradussa edetään. Gradun rakenteen voi esitellä kertomalla yksinkertaisesti mitä osa-aluetta kussakin luvussa käsitellään.

2. Teorialuku (esim. 10-15 sivua)

• Esitellään gradun tärkeimmät käsitteet, lähteet ja teoreettinen tausta.
• Tutkielma on tarkoitus suhteuttaa alan aikaisempaan tutkimukseen, joten tässä luvussa esitellään lyhyesti aiheen kannalta relevanttia tutkimushistoriaa. 
• Lukijalle selvitetään alan ja aiheen sisäistä rakennetta: mitä tutkitaan. 
• Joskus on myös tärkeä täsmentää, mitkä osa-alueet on rajattu tutkielman ulkopuolelle.
•  Riittää, että esitellään vain ne teoriat ja käsitteet, joita tutkielmassa sovelletaan. 
•  Käsitteet ovat gradussa käytettäviä työkaluja, siksi niiden määritteleminen on tärkeää.

3. Metodi- ja materiaaliluku (esim. 10-15 sivua)

• Metodi- ja materiaaliluvussa luodaan katsaus tutkimusmenetelmiin ja tutkimusaineistoon. 
• Metodeilla eli tutkimusmenetelmillä tarkoitetaan keinoja, joilla aineisto on kerätty, luokiteltu ja analysoitu. 
• Mitä (ja miten) analyysimenetelmiä aineistoon on sovellettu ja millä perusteella menetelmät on valittu. 
• Onko kyseessä kvalitatiivinen haastattelututkimus vai tehdäänkö kvantitatiivista tilastotutkimusta? Onko tutkimus empiirinen vai käsitteellinen? 
• On tärkeää arvioida menetelmien hyöty- ja haittapuolia tutkielman näkökulmasta. 
• Sillä on merkitystä aiheen rajauksenkin kannalta.
• Metodien lisäksi tässä luvussa esitellään tutkimusaineisto, mitä tutkimuksen kohteeksi on valittu ja miksi.

4. Analyysiluku (15-20 sivua)

• Analyysiluvussa tutkimusmenetelmät pannaan koetukselle, kun niitä aletaan käytännössä soveltaa aineistoon. 
• Analyysin vaiheet käydään läpi selostamalla, miten aineistoanalyysi on tehty ja minkälaisia vastauksia analyysi antaa tutkimuskysymyksiin. 
• Aineistosta paikannetaan eroja ja yhtäläisyyksiä, toistuvia kuvioita, jatkumoita, yms.
•  Jos käytettävissä on tutkimuksen tarpeita vastaavia valmiita kategorioita aineistohavaintojen luokittelemiseksi, niitä saa käyttää. 
•  Luokitteluperusteita voi myös muokata tutkielman tarpeita vastaaviksi.
•  Vaihtoehtoisesti kirjoittaja voi esittää analyysinsä luokitteluperusteiksi itse kehittämiään kategorioita. 
• Kaikissa tapauksissa on kuitenkin kerrottava, miksi tätä luokittelua on käytetty.

5. Pohdintaluku (5-10 sivua)

Mitä aineistoanalyysi kertoo tutkimushypoteesista? Tukevatko tulokset teorialuvussa esitettyjä näkemyksiä? Vastasiko tutkimusmetodi odotuksia? Voiko tapaustutkimuksen pohjalta tehdä yleistyksiä?

• Pohdintaluvussa harjoitetaan itsenäistä ajattelua. 
• Sen voi periaatteessa kirjoittaa ilman lähdekirjallisuutta, sillä tarkastelun kohteena on aiemmin kirjoitettamasi materiaali. 
• Nyt tutkimuksen tuloksia on aika arvioida kriittisesti. 
• Niitä verrataan aiempaan tutkimukseen ja pohditaan, mitä uutta tutkimus paljastaa aiheesta ja miten tulokset suhteutuvat aiempaan tutkimukseen – tukevatko vai ovatko ristiriidassa?
•  Jos analyysivaiheessa on ollut vaikeuksia, niitä ei pidä lakaista maton alle; niiden puntaroiminen kertoo tutkimuksen läpinäkyvyydestä ja tulosten luotettavuudesta.

6. Johtopäätökset (3-5 sivua)

• Johtopäätösluvussa tutkielman langanpäät solmitaan yhteen. 
• Gradun tavoitteet ja vaiheet kerrataan lyhyesti ja selostetaan, mitä johtopäätöksiä tutkimuksesta voi tehdä. 
• Johtopäätökset vastaavat kysymykseen ”So what?”, eli siinä käsittellään analyysiosion tulosten merkitystä. 
• Tarvittaessa voidaan esittää myös itsekritiikkiä. 
• Tulosten – niin odotettujen kuin odottamattomienkin – pohjalta syntyneet uudet tutkimusideat esitellään. 
• Miten tutkimusta voisi jatkaa?